pujottelu

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

pujotella +‎ -u

Noun[edit]

pujottelu

  1. slalom

Declension[edit]

Inflection of pujottelu (Kotus type 2/palvelu, no gradation)
nominative pujottelu pujottelut
genitive pujottelun pujottelujen
pujotteluiden
pujotteluitten
partitive pujottelua pujotteluja
pujotteluita
illative pujotteluun pujotteluihin
singular plural
nominative pujottelu pujottelut
accusative nom. pujottelu pujottelut
gen. pujottelun
genitive pujottelun pujottelujen
pujotteluiden
pujotteluitten
partitive pujottelua pujotteluja
pujotteluita
inessive pujottelussa pujotteluissa
elative pujottelusta pujotteluista
illative pujotteluun pujotteluihin
adessive pujottelulla pujotteluilla
ablative pujottelulta pujotteluilta
allative pujottelulle pujotteluille
essive pujotteluna pujotteluina
translative pujotteluksi pujotteluiksi
instructive pujotteluin
abessive pujottelutta pujotteluitta
comitative pujotteluineen
Possessive forms of pujottelu (type palvelu)
possessor singular plural
1st person pujotteluni pujottelumme
2nd person pujottelusi pujottelunne
3rd person pujottelunsa