purkaus

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

From the verb purkautua +‎ -us.

Pronunciation[edit]

  • Hyphenation: pur‧kaus

Noun[edit]

purkaus

  1. an eruption (of a volcano)
  2. a discharge (of a battery)
  3. a fit, blow-up, explosion, eruption (of emotions)

Declension[edit]

Inflection of purkaus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative purkaus purkaukset
genitive purkauksen purkausten
purkauksien
partitive purkausta purkauksia
illative purkaukseen purkauksiin
singular plural
nominative purkaus purkaukset
accusative nom. purkaus purkaukset
gen. purkauksen
genitive purkauksen purkausten
purkauksien
partitive purkausta purkauksia
inessive purkauksessa purkauksissa
elative purkauksesta purkauksista
illative purkaukseen purkauksiin
adessive purkauksella purkauksilla
ablative purkaukselta purkauksilta
allative purkaukselle purkauksille
essive purkauksena purkauksina
translative purkaukseksi purkauksiksi
instructive purkauksin
abessive purkauksetta purkauksitta
comitative purkauksineen

Related terms[edit]

Anagrams[edit]