pöyhin

Finnish

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈpøy̯hin/, [ˈpø̞y̯ɦin]
• Rhymes: -øyhin
• Syllabification^(key): pöy‧hin

Etymology 1

pöyhiä +‎ -in

Noun

pöyhin

1. tedder, hay tedder

Declension

Inflection of pöyhin (Kotus type 33/kytkin, no gradation)
nominative		pöyhin	pöyhimet
genitive		pöyhimen	pöyhimien pöyhinten
partitive		pöyhintä	pöyhimiä
illative		pöyhimeen	pöyhimiin
		singular	plural
nominative		pöyhin	pöyhimet
accusative	nom.	pöyhin	pöyhimet
	gen.	pöyhimen
genitive		pöyhimen	pöyhimien pöyhinten
partitive		pöyhintä	pöyhimiä
inessive		pöyhimessä	pöyhimissä
elative		pöyhimestä	pöyhimistä
illative		pöyhimeen	pöyhimiin
adessive		pöyhimellä	pöyhimillä
ablative		pöyhimeltä	pöyhimiltä
allative		pöyhimelle	pöyhimille
essive		pöyhimenä	pöyhiminä
translative		pöyhimeksi	pöyhimiksi
abessive		pöyhimettä	pöyhimittä
instructive		—	pöyhimin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of pöyhin (Kotus type 33/kytkin, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative pöyhimeni pöyhimeni accusative nom. pöyhimeni pöyhimeni gen. pöyhimeni genitive pöyhimeni pöyhimieni pöyhinteni partitive pöyhintäni pöyhimiäni inessive pöyhimessäni pöyhimissäni elative pöyhimestäni pöyhimistäni illative pöyhimeeni pöyhimiini adessive pöyhimelläni pöyhimilläni ablative pöyhimeltäni pöyhimiltäni allative pöyhimelleni pöyhimilleni essive pöyhimenäni pöyhiminäni translative pöyhimekseni pöyhimikseni abessive pöyhimettäni pöyhimittäni instructive — — comitative — pöyhimineni second-person singular possessor singular plural nominative pöyhimesi pöyhimesi accusative nom. pöyhimesi pöyhimesi gen. pöyhimesi genitive pöyhimesi pöyhimiesi pöyhintesi partitive pöyhintäsi pöyhimiäsi inessive pöyhimessäsi pöyhimissäsi elative pöyhimestäsi pöyhimistäsi illative pöyhimeesi pöyhimiisi adessive pöyhimelläsi pöyhimilläsi ablative pöyhimeltäsi pöyhimiltäsi allative pöyhimellesi pöyhimillesi essive pöyhimenäsi pöyhiminäsi translative pöyhimeksesi pöyhimiksesi abessive pöyhimettäsi pöyhimittäsi instructive — — comitative — pöyhiminesi first-person plural possessor singular plural nominative pöyhimemme pöyhimemme accusative nom. pöyhimemme pöyhimemme gen. pöyhimemme genitive pöyhimemme pöyhimiemme pöyhintemme partitive pöyhintämme pöyhimiämme inessive pöyhimessämme pöyhimissämme elative pöyhimestämme pöyhimistämme illative pöyhimeemme pöyhimiimme adessive pöyhimellämme pöyhimillämme ablative pöyhimeltämme pöyhimiltämme allative pöyhimellemme pöyhimillemme essive pöyhimenämme pöyhiminämme translative pöyhimeksemme pöyhimiksemme abessive pöyhimettämme pöyhimittämme instructive — — comitative — pöyhiminemme second-person plural possessor singular plural nominative pöyhimenne pöyhimenne accusative nom. pöyhimenne pöyhimenne gen. pöyhimenne genitive pöyhimenne pöyhimienne pöyhintenne partitive pöyhintänne pöyhimiänne inessive pöyhimessänne pöyhimissänne elative pöyhimestänne pöyhimistänne illative pöyhimeenne pöyhimiinne adessive pöyhimellänne pöyhimillänne ablative pöyhimeltänne pöyhimiltänne allative pöyhimellenne pöyhimillenne essive pöyhimenänne pöyhiminänne translative pöyhimeksenne pöyhimiksenne abessive pöyhimettänne pöyhimittänne instructive — — comitative — pöyhiminenne third-person possessor singular plural nominative pöyhimensä pöyhimensä accusative nom. pöyhimensä pöyhimensä gen. pöyhimensä genitive pöyhimensä pöyhimiensä pöyhintensä partitive pöyhintään pöyhintänsä pöyhimiään pöyhimiänsä inessive pöyhimessään pöyhimessänsä pöyhimissään pöyhimissänsä elative pöyhimestään pöyhimestänsä pöyhimistään pöyhimistänsä illative pöyhimeensä pöyhimiinsä adessive pöyhimellään pöyhimellänsä pöyhimillään pöyhimillänsä ablative pöyhimeltään pöyhimeltänsä pöyhimiltään pöyhimiltänsä allative pöyhimelleen pöyhimellensä pöyhimilleen pöyhimillensä essive pöyhimenään pöyhimenänsä pöyhiminään pöyhiminänsä translative pöyhimekseen pöyhimeksensä pöyhimikseen pöyhimiksensä abessive pöyhimettään pöyhimettänsä pöyhimittään pöyhimittänsä instructive — — comitative — pöyhimineen pöyhiminensä

Derived terms

compounds

• haravapöyhin
• heinänpöyhin

 

Further reading

• “pöyhin”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-01

Etymology 2

Verb

pöyhin

1. first-person singular present/past indicative of pöyhiä