räätikkä

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Noun[edit]

räätikkä

  1. (dialectal) swede, rutabaga

Declension[edit]

Inflection of räätikkä (Kotus type 14/solakka, kk-k gradation)
nominative räätikkä räätikät
genitive räätikän räätiköiden
räätiköitten
räätikköjen
partitive räätikkää räätiköitä
räätikköjä
illative räätikkään räätiköihin
räätikköihin
singular plural
nominative räätikkä räätikät
accusative nom. räätikkä räätikät
gen. räätikän
genitive räätikän räätiköiden
räätiköitten
räätikköjen
räätikkäinrare
partitive räätikkää räätiköitä
räätikköjä
inessive räätikässä räätiköissä
elative räätikästä räätiköistä
illative räätikkään räätiköihin
räätikköihin
adessive räätikällä räätiköillä
ablative räätikältä räätiköiltä
allative räätikälle räätiköille
essive räätikkänä räätikköinä
translative räätikäksi räätiköiksi
instructive räätiköin
abessive räätikättä räätiköittä
comitative räätikköineen

Synonyms[edit]