räntä

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search
See also: ranta

Finnish[edit]

Noun[edit]

räntä

  1. sleet

Declension[edit]

Inflection of räntä (Kotus type 10/koira, nt-nn gradation)
nominative räntä rännät
genitive rännän räntien
partitive räntää räntiä
illative räntään räntiin
singular plural
nominative räntä rännät
accusative nom.? räntä rännät
gen. rännän
genitive rännän räntien
räntäinrare
partitive räntää räntiä
inessive rännässä rännissä
elative rännästä rännistä
illative räntään räntiin
adessive rännällä rännillä
ablative rännältä ränniltä
allative rännälle rännille
essive räntänä räntinä
translative rännäksi ränniksi
instructive rännin
abessive rännättä rännittä
comitative räntineen

Derived terms[edit]

Anagrams[edit]