raakalainen

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

raaka +‎ -lainen

Noun[edit]

raakalainen

  1. A brute, a brutal or uncivilized person.
  2. An ogre (brutish man whose behavior resembles that of the mythical ogre).

Declension[edit]

Inflection of raakalainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative raakalainen raakalaiset
genitive raakalaisen raakalaisten
raakalaisien
partitive raakalaista raakalaisia
illative raakalaiseen raakalaisiin
singular plural
nominative raakalainen raakalaiset
accusative nom.? raakalainen raakalaiset
gen. raakalaisen
genitive raakalaisen raakalaisten
raakalaisien
partitive raakalaista raakalaisia
inessive raakalaisessa raakalaisissa
elative raakalaisesta raakalaisista
illative raakalaiseen raakalaisiin
adessive raakalaisella raakalaisilla
ablative raakalaiselta raakalaisilta
allative raakalaiselleˣ raakalaisilleˣ
essive raakalaisena raakalaisina
translative raakalaiseksi raakalaisiksi
instructive raakalaisin
abessive raakalaisetta raakalaisitta
comitative raakalaisineen