raittiusaate

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

raittius (temperance) +‎ aate (idea)

Noun[edit]

raittiusaate

  1. The cause of temperance.

Declension[edit]

Inflection of raittiusaate (Kotus type 48/hame, tt-t gradation)
nominative raittiusaate raittiusaatteet
genitive raittiusaatteen raittiusaatteiden
raittiusaatteitten
partitive raittiusaatetta raittiusaatteita
illative raittiusaatteeseen raittiusaatteisiin
raittiusaatteihin
singular plural
nominative raittiusaate raittiusaatteet
accusative nom. raittiusaate raittiusaatteet
gen. raittiusaatteen
genitive raittiusaatteen raittiusaatteiden
raittiusaatteitten
partitive raittiusaatetta raittiusaatteita
inessive raittiusaatteessa raittiusaatteissa
elative raittiusaatteesta raittiusaatteista
illative raittiusaatteeseen raittiusaatteisiin
raittiusaatteihin
adessive raittiusaatteella raittiusaatteilla
ablative raittiusaatteelta raittiusaatteilta
allative raittiusaatteelle raittiusaatteille
essive raittiusaatteena raittiusaatteina
translative raittiusaatteeksi raittiusaatteiksi
instructive raittiusaattein
abessive raittiusaatteetta raittiusaatteitta
comitative raittiusaatteineen