rauhoittuminen

Finnish

Etymology

rauhoittua +‎ -minen

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈrɑu̯hoi̯tːuminen/, [ˈrɑ̝u̯ɦo̞i̯t̪̚ˌt̪umine̞n]
• Rhymes: -uminen
• Syllabification^(key): rau‧hoit‧tu‧mi‧nen
• Hyphenation^(key): rau‧hoit‧tu‧mi‧nen

Noun

rauhoittuminen

1. verbal noun of rauhoittua
   1. calming down, relaxing, unwinding

Declension

Inflection of rauhoittuminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		rauhoittuminen	rauhoittumiset
genitive		rauhoittumisen	rauhoittumisten rauhoittumisien
partitive		rauhoittumista	rauhoittumisia
illative		rauhoittumiseen	rauhoittumisiin
		singular	plural
nominative		rauhoittuminen	rauhoittumiset
accusative	nom.	rauhoittuminen	rauhoittumiset
	gen.	rauhoittumisen
genitive		rauhoittumisen	rauhoittumisten rauhoittumisien
partitive		rauhoittumista	rauhoittumisia
inessive		rauhoittumisessa	rauhoittumisissa
elative		rauhoittumisesta	rauhoittumisista
illative		rauhoittumiseen	rauhoittumisiin
adessive		rauhoittumisella	rauhoittumisilla
ablative		rauhoittumiselta	rauhoittumisilta
allative		rauhoittumiselle	rauhoittumisille
essive		rauhoittumisena	rauhoittumisina
translative		rauhoittumiseksi	rauhoittumisiksi
abessive		rauhoittumisetta	rauhoittumisitta
instructive		—	rauhoittumisin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of rauhoittuminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative rauhoittumiseni rauhoittumiseni accusative nom. rauhoittumiseni rauhoittumiseni gen. rauhoittumiseni genitive rauhoittumiseni rauhoittumisteni rauhoittumisieni partitive rauhoittumistani rauhoittumisiani inessive rauhoittumisessani rauhoittumisissani elative rauhoittumisestani rauhoittumisistani illative rauhoittumiseeni rauhoittumisiini adessive rauhoittumisellani rauhoittumisillani ablative rauhoittumiseltani rauhoittumisiltani allative rauhoittumiselleni rauhoittumisilleni essive rauhoittumisenani rauhoittumisinani translative rauhoittumisekseni rauhoittumisikseni abessive rauhoittumisettani rauhoittumisittani instructive — — comitative — rauhoittumisineni second-person singular possessor singular plural nominative rauhoittumisesi rauhoittumisesi accusative nom. rauhoittumisesi rauhoittumisesi gen. rauhoittumisesi genitive rauhoittumisesi rauhoittumistesi rauhoittumisiesi partitive rauhoittumistasi rauhoittumisiasi inessive rauhoittumisessasi rauhoittumisissasi elative rauhoittumisestasi rauhoittumisistasi illative rauhoittumiseesi rauhoittumisiisi adessive rauhoittumisellasi rauhoittumisillasi ablative rauhoittumiseltasi rauhoittumisiltasi allative rauhoittumisellesi rauhoittumisillesi essive rauhoittumisenasi rauhoittumisinasi translative rauhoittumiseksesi rauhoittumisiksesi abessive rauhoittumisettasi rauhoittumisittasi instructive — — comitative — rauhoittumisinesi first-person plural possessor singular plural nominative rauhoittumisemme rauhoittumisemme accusative nom. rauhoittumisemme rauhoittumisemme gen. rauhoittumisemme genitive rauhoittumisemme rauhoittumistemme rauhoittumisiemme partitive rauhoittumistamme rauhoittumisiamme inessive rauhoittumisessamme rauhoittumisissamme elative rauhoittumisestamme rauhoittumisistamme illative rauhoittumiseemme rauhoittumisiimme adessive rauhoittumisellamme rauhoittumisillamme ablative rauhoittumiseltamme rauhoittumisiltamme allative rauhoittumisellemme rauhoittumisillemme essive rauhoittumisenamme rauhoittumisinamme translative rauhoittumiseksemme rauhoittumisiksemme abessive rauhoittumisettamme rauhoittumisittamme instructive — — comitative — rauhoittumisinemme second-person plural possessor singular plural nominative rauhoittumisenne rauhoittumisenne accusative nom. rauhoittumisenne rauhoittumisenne gen. rauhoittumisenne genitive rauhoittumisenne rauhoittumistenne rauhoittumisienne partitive rauhoittumistanne rauhoittumisianne inessive rauhoittumisessanne rauhoittumisissanne elative rauhoittumisestanne rauhoittumisistanne illative rauhoittumiseenne rauhoittumisiinne adessive rauhoittumisellanne rauhoittumisillanne ablative rauhoittumiseltanne rauhoittumisiltanne allative rauhoittumisellenne rauhoittumisillenne essive rauhoittumisenanne rauhoittumisinanne translative rauhoittumiseksenne rauhoittumisiksenne abessive rauhoittumisettanne rauhoittumisittanne instructive — — comitative — rauhoittumisinenne third-person possessor singular plural nominative rauhoittumisensa rauhoittumisensa accusative nom. rauhoittumisensa rauhoittumisensa gen. rauhoittumisensa genitive rauhoittumisensa rauhoittumistensa rauhoittumisiensa partitive rauhoittumistaan rauhoittumistansa rauhoittumisiaan rauhoittumisiansa inessive rauhoittumisessaan rauhoittumisessansa rauhoittumisissaan rauhoittumisissansa elative rauhoittumisestaan rauhoittumisestansa rauhoittumisistaan rauhoittumisistansa illative rauhoittumiseensa rauhoittumisiinsa adessive rauhoittumisellaan rauhoittumisellansa rauhoittumisillaan rauhoittumisillansa ablative rauhoittumiseltaan rauhoittumiseltansa rauhoittumisiltaan rauhoittumisiltansa allative rauhoittumiselleen rauhoittumisellensa rauhoittumisilleen rauhoittumisillensa essive rauhoittumisenaan rauhoittumisenansa rauhoittumisinaan rauhoittumisinansa translative rauhoittumisekseen rauhoittumiseksensa rauhoittumisikseen rauhoittumisiksensa abessive rauhoittumisettaan rauhoittumisettansa rauhoittumisittaan rauhoittumisittansa instructive — — comitative — rauhoittumisineen rauhoittumisinensa