riimillinen

Finnish

Etymology

riimi +‎ -llinen

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈriːmilːinen/, [ˈriːmilˌline̞n]
• Rhymes: -inen
• Syllabification^(key): rii‧mil‧li‧nen

Adjective

riimillinen

1. rhymed (with a rhyme)

Declension

Inflection of riimillinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		riimillinen	riimilliset
genitive		riimillisen	riimillisten riimillisien
partitive		riimillistä	riimillisiä
illative		riimilliseen	riimillisiin
		singular	plural
nominative		riimillinen	riimilliset
accusative	nom.	riimillinen	riimilliset
	gen.	riimillisen
genitive		riimillisen	riimillisten riimillisien
partitive		riimillistä	riimillisiä
inessive		riimillisessä	riimillisissä
elative		riimillisestä	riimillisistä
illative		riimilliseen	riimillisiin
adessive		riimillisellä	riimillisillä
ablative		riimilliseltä	riimillisiltä
allative		riimilliselle	riimillisille
essive		riimillisenä	riimillisinä
translative		riimilliseksi	riimillisiksi
abessive		riimillisettä	riimillisittä
instructive		—	riimillisin
comitative		—	riimillisine

Possessive forms of riimillinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative riimilliseni riimilliseni accusative nom. riimilliseni riimilliseni gen. riimilliseni genitive riimilliseni riimillisteni riimillisieni partitive riimillistäni riimillisiäni inessive riimillisessäni riimillisissäni elative riimillisestäni riimillisistäni illative riimilliseeni riimillisiini adessive riimilliselläni riimillisilläni ablative riimilliseltäni riimillisiltäni allative riimilliselleni riimillisilleni essive riimillisenäni riimillisinäni translative riimillisekseni riimillisikseni abessive riimillisettäni riimillisittäni instructive — — comitative — riimillisineni second-person singular possessor singular plural nominative riimillisesi riimillisesi accusative nom. riimillisesi riimillisesi gen. riimillisesi genitive riimillisesi riimillistesi riimillisiesi partitive riimillistäsi riimillisiäsi inessive riimillisessäsi riimillisissäsi elative riimillisestäsi riimillisistäsi illative riimilliseesi riimillisiisi adessive riimilliselläsi riimillisilläsi ablative riimilliseltäsi riimillisiltäsi allative riimillisellesi riimillisillesi essive riimillisenäsi riimillisinäsi translative riimilliseksesi riimillisiksesi abessive riimillisettäsi riimillisittäsi instructive — — comitative — riimillisinesi first-person plural possessor singular plural nominative riimillisemme riimillisemme accusative nom. riimillisemme riimillisemme gen. riimillisemme genitive riimillisemme riimillistemme riimillisiemme partitive riimillistämme riimillisiämme inessive riimillisessämme riimillisissämme elative riimillisestämme riimillisistämme illative riimilliseemme riimillisiimme adessive riimillisellämme riimillisillämme ablative riimilliseltämme riimillisiltämme allative riimillisellemme riimillisillemme essive riimillisenämme riimillisinämme translative riimilliseksemme riimillisiksemme abessive riimillisettämme riimillisittämme instructive — — comitative — riimillisinemme second-person plural possessor singular plural nominative riimillisenne riimillisenne accusative nom. riimillisenne riimillisenne gen. riimillisenne genitive riimillisenne riimillistenne riimillisienne partitive riimillistänne riimillisiänne inessive riimillisessänne riimillisissänne elative riimillisestänne riimillisistänne illative riimilliseenne riimillisiinne adessive riimillisellänne riimillisillänne ablative riimilliseltänne riimillisiltänne allative riimillisellenne riimillisillenne essive riimillisenänne riimillisinänne translative riimilliseksenne riimillisiksenne abessive riimillisettänne riimillisittänne instructive — — comitative — riimillisinenne third-person possessor singular plural nominative riimillisensä riimillisensä accusative nom. riimillisensä riimillisensä gen. riimillisensä genitive riimillisensä riimillistensä riimillisiensä partitive riimillistään riimillistänsä riimillisiään riimillisiänsä inessive riimillisessään riimillisessänsä riimillisissään riimillisissänsä elative riimillisestään riimillisestänsä riimillisistään riimillisistänsä illative riimilliseensä riimillisiinsä adessive riimillisellään riimillisellänsä riimillisillään riimillisillänsä ablative riimilliseltään riimilliseltänsä riimillisiltään riimillisiltänsä allative riimilliselleen riimillisellensä riimillisilleen riimillisillensä essive riimillisenään riimillisenänsä riimillisinään riimillisinänsä translative riimillisekseen riimilliseksensä riimillisikseen riimillisiksensä abessive riimillisettään riimillisettänsä riimillisittään riimillisittänsä instructive — — comitative — riimillisineen riimillisinensä

Derived terms

• riimillisesti
• riimillisyys

Further reading

• “riimillinen”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03