rikkipitoinen

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

rikki (sulfur) +‎ -pitoinen (containing)

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): /ˈrikːiˌpitoi̯nen/, [ˈrikːiˌpit̪o̞i̯ne̞n]
  • Rhymes: -itoinen
  • Syllabification(key): rik‧ki‧pi‧toi‧nen

Adjective[edit]

rikkipitoinen (comparative rikkipitoisempi, superlative rikkipitoisin)

  1. sulfurous (containing sulfur)

Declension[edit]

Inflection of rikkipitoinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative rikkipitoinen rikkipitoiset
genitive rikkipitoisen rikkipitoisten
rikkipitoisien
partitive rikkipitoista rikkipitoisia
illative rikkipitoiseen rikkipitoisiin
singular plural
nominative rikkipitoinen rikkipitoiset
accusative nom. rikkipitoinen rikkipitoiset
gen. rikkipitoisen
genitive rikkipitoisen rikkipitoisten
rikkipitoisien
partitive rikkipitoista rikkipitoisia
inessive rikkipitoisessa rikkipitoisissa
elative rikkipitoisesta rikkipitoisista
illative rikkipitoiseen rikkipitoisiin
adessive rikkipitoisella rikkipitoisilla
ablative rikkipitoiselta rikkipitoisilta
allative rikkipitoiselle rikkipitoisille
essive rikkipitoisena rikkipitoisina
translative rikkipitoiseksi rikkipitoisiksi
instructive rikkipitoisin
abessive rikkipitoisetta rikkipitoisitta
comitative rikkipitoisine
Possessive forms of rikkipitoinen (type nainen)
Rare. Only used with substantive adjectives.
possessor singular plural
1st person rikkipitoiseni rikkipitoisemme
2nd person rikkipitoisesi rikkipitoisenne
3rd person rikkipitoisensa

Derived terms[edit]