rohkaiseminen

Finnish

Etymology

rohkaista +‎ -minen

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈrohkɑi̯seminen/, [ˈro̞xkɑ̝i̯ˌs̠e̞mine̞n]
• Rhymes: -eminen
• Syllabification^(key): roh‧kai‧se‧mi‧nen

Noun

rohkaiseminen

1. verbal noun of rohkaista
   1. encouraging

Declension

Inflection of rohkaiseminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		rohkaiseminen	rohkaisemiset
genitive		rohkaisemisen	rohkaisemisten rohkaisemisien
partitive		rohkaisemista	rohkaisemisia
illative		rohkaisemiseen	rohkaisemisiin
		singular	plural
nominative		rohkaiseminen	rohkaisemiset
accusative	nom.	rohkaiseminen	rohkaisemiset
	gen.	rohkaisemisen
genitive		rohkaisemisen	rohkaisemisten rohkaisemisien
partitive		rohkaisemista	rohkaisemisia
inessive		rohkaisemisessa	rohkaisemisissa
elative		rohkaisemisesta	rohkaisemisista
illative		rohkaisemiseen	rohkaisemisiin
adessive		rohkaisemisella	rohkaisemisilla
ablative		rohkaisemiselta	rohkaisemisilta
allative		rohkaisemiselle	rohkaisemisille
essive		rohkaisemisena	rohkaisemisina
translative		rohkaisemiseksi	rohkaisemisiksi
abessive		rohkaisemisetta	rohkaisemisitta
instructive		—	rohkaisemisin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of rohkaiseminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative rohkaisemiseni rohkaisemiseni accusative nom. rohkaisemiseni rohkaisemiseni gen. rohkaisemiseni genitive rohkaisemiseni rohkaisemisteni rohkaisemisieni partitive rohkaisemistani rohkaisemisiani inessive rohkaisemisessani rohkaisemisissani elative rohkaisemisestani rohkaisemisistani illative rohkaisemiseeni rohkaisemisiini adessive rohkaisemisellani rohkaisemisillani ablative rohkaisemiseltani rohkaisemisiltani allative rohkaisemiselleni rohkaisemisilleni essive rohkaisemisenani rohkaisemisinani translative rohkaisemisekseni rohkaisemisikseni abessive rohkaisemisettani rohkaisemisittani instructive — — comitative — rohkaisemisineni second-person singular possessor singular plural nominative rohkaisemisesi rohkaisemisesi accusative nom. rohkaisemisesi rohkaisemisesi gen. rohkaisemisesi genitive rohkaisemisesi rohkaisemistesi rohkaisemisiesi partitive rohkaisemistasi rohkaisemisiasi inessive rohkaisemisessasi rohkaisemisissasi elative rohkaisemisestasi rohkaisemisistasi illative rohkaisemiseesi rohkaisemisiisi adessive rohkaisemisellasi rohkaisemisillasi ablative rohkaisemiseltasi rohkaisemisiltasi allative rohkaisemisellesi rohkaisemisillesi essive rohkaisemisenasi rohkaisemisinasi translative rohkaisemiseksesi rohkaisemisiksesi abessive rohkaisemisettasi rohkaisemisittasi instructive — — comitative — rohkaisemisinesi first-person plural possessor singular plural nominative rohkaisemisemme rohkaisemisemme accusative nom. rohkaisemisemme rohkaisemisemme gen. rohkaisemisemme genitive rohkaisemisemme rohkaisemistemme rohkaisemisiemme partitive rohkaisemistamme rohkaisemisiamme inessive rohkaisemisessamme rohkaisemisissamme elative rohkaisemisestamme rohkaisemisistamme illative rohkaisemiseemme rohkaisemisiimme adessive rohkaisemisellamme rohkaisemisillamme ablative rohkaisemiseltamme rohkaisemisiltamme allative rohkaisemisellemme rohkaisemisillemme essive rohkaisemisenamme rohkaisemisinamme translative rohkaisemiseksemme rohkaisemisiksemme abessive rohkaisemisettamme rohkaisemisittamme instructive — — comitative — rohkaisemisinemme second-person plural possessor singular plural nominative rohkaisemisenne rohkaisemisenne accusative nom. rohkaisemisenne rohkaisemisenne gen. rohkaisemisenne genitive rohkaisemisenne rohkaisemistenne rohkaisemisienne partitive rohkaisemistanne rohkaisemisianne inessive rohkaisemisessanne rohkaisemisissanne elative rohkaisemisestanne rohkaisemisistanne illative rohkaisemiseenne rohkaisemisiinne adessive rohkaisemisellanne rohkaisemisillanne ablative rohkaisemiseltanne rohkaisemisiltanne allative rohkaisemisellenne rohkaisemisillenne essive rohkaisemisenanne rohkaisemisinanne translative rohkaisemiseksenne rohkaisemisiksenne abessive rohkaisemisettanne rohkaisemisittanne instructive — — comitative — rohkaisemisinenne third-person possessor singular plural nominative rohkaisemisensa rohkaisemisensa accusative nom. rohkaisemisensa rohkaisemisensa gen. rohkaisemisensa genitive rohkaisemisensa rohkaisemistensa rohkaisemisiensa partitive rohkaisemistaan rohkaisemistansa rohkaisemisiaan rohkaisemisiansa inessive rohkaisemisessaan rohkaisemisessansa rohkaisemisissaan rohkaisemisissansa elative rohkaisemisestaan rohkaisemisestansa rohkaisemisistaan rohkaisemisistansa illative rohkaisemiseensa rohkaisemisiinsa adessive rohkaisemisellaan rohkaisemisellansa rohkaisemisillaan rohkaisemisillansa ablative rohkaisemiseltaan rohkaisemiseltansa rohkaisemisiltaan rohkaisemisiltansa allative rohkaisemiselleen rohkaisemisellensa rohkaisemisilleen rohkaisemisillensa essive rohkaisemisenaan rohkaisemisenansa rohkaisemisinaan rohkaisemisinansa translative rohkaisemisekseen rohkaisemiseksensa rohkaisemisikseen rohkaisemisiksensa abessive rohkaisemisettaan rohkaisemisettansa rohkaisemisittaan rohkaisemisittansa instructive — — comitative — rohkaisemisineen rohkaisemisinensa