ruokakomero

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

ruoka (food) +‎ komero (closet)

Noun[edit]

ruokakomero

  1. pantry, larder (cool room used as food storage)

Declension[edit]

Inflection of ruokakomero (Kotus type 2/palvelu, no gradation)
nominative ruokakomero ruokakomerot
genitive ruokakomeron ruokakomerojen
ruokakomeroiden
ruokakomeroitten
partitive ruokakomeroa ruokakomeroja
ruokakomeroita
illative ruokakomeroon ruokakomeroihin
singular plural
nominative ruokakomero ruokakomerot
accusative nom. ruokakomero ruokakomerot
gen. ruokakomeron
genitive ruokakomeron ruokakomerojen
ruokakomeroiden
ruokakomeroitten
partitive ruokakomeroa ruokakomeroja
ruokakomeroita
inessive ruokakomerossa ruokakomeroissa
elative ruokakomerosta ruokakomeroista
illative ruokakomeroon ruokakomeroihin
adessive ruokakomerolla ruokakomeroilla
ablative ruokakomerolta ruokakomeroilta
allative ruokakomerolle ruokakomeroille
essive ruokakomerona ruokakomeroina
translative ruokakomeroksi ruokakomeroiksi
instructive ruokakomeroin
abessive ruokakomerotta ruokakomeroitta
comitative ruokakomeroineen