ruumiiton

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

ruumis +‎ -ton

Adjective[edit]

ruumiiton (comparative ruumiittomampi, superlative ruumiittomin)

  1. bodiless, incorporeal

Declension[edit]

Inflection of ruumiiton (Kotus type 34/onneton, tt-t gradation)
nominative ruumiiton ruumiittomat
genitive ruumiittoman ruumiittomien
partitive ruumiitonta ruumiittomia
illative ruumiittomaan ruumiittomiin
singular plural
nominative ruumiiton ruumiittomat
accusative nom. ruumiiton ruumiittomat
gen. ruumiittoman
genitive ruumiittoman ruumiittomien
ruumiitontenrare
partitive ruumiitonta ruumiittomia
inessive ruumiittomassa ruumiittomissa
elative ruumiittomasta ruumiittomista
illative ruumiittomaan ruumiittomiin
adessive ruumiittomalla ruumiittomilla
ablative ruumiittomalta ruumiittomilta
allative ruumiittomalle ruumiittomille
essive ruumiittomana ruumiittomina
translative ruumiittomaksi ruumiittomiksi
instructive ruumiittomin
abessive ruumiittomatta ruumiittomitta
comitative ruumiittomine

Antonyms[edit]

Derived terms[edit]