saavuttamaton

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

saavuttaa +‎ -ma +‎ -ton

Adjective[edit]

saavuttamaton ‎(comparative saavuttamattomampi, superlative saavuttamattomin)

  1. unreachable, unattainable, unobtainable, inaccessible, unachievable (impossible to attain or reach, unable to accomplish, beyond limit)

Declension[edit]

Inflection of saavuttamaton (Kotus type 34/onneton, tt-t gradation)
nominative saavuttamaton saavuttamattomat
genitive saavuttamattoman saavuttamattomien
partitive saavuttamatonta saavuttamattomia
illative saavuttamattomaan saavuttamattomiin
singular plural
nominative saavuttamaton saavuttamattomat
accusative nom. saavuttamaton saavuttamattomat
gen. saavuttamattoman
genitive saavuttamattoman saavuttamattomien
saavuttamatontenrare
partitive saavuttamatonta saavuttamattomia
inessive saavuttamattomassa saavuttamattomissa
elative saavuttamattomasta saavuttamattomista
illative saavuttamattomaan saavuttamattomiin
adessive saavuttamattomalla saavuttamattomilla
ablative saavuttamattomalta saavuttamattomilta
allative saavuttamattomalle saavuttamattomille
essive saavuttamattomana saavuttamattomina
translative saavuttamattomaksi saavuttamattomiksi
instructive saavuttamattomin
abessive saavuttamattomatta saavuttamattomitta
comitative saavuttamattomine

Verb[edit]

saavuttamaton

  1. Negative participle of saavuttaa.