selväpiirteinen

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Adjective[edit]

selväpiirteinen (comparative selväpiirteisempi, superlative selväpiirteisin)

  1. distinct

Declension[edit]

Inflection of selväpiirteinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative selväpiirteinen selväpiirteiset
genitive selväpiirteisen selväpiirteisten
selväpiirteisien
partitive selväpiirteistä selväpiirteisiä
illative selväpiirteiseen selväpiirteisiin
singular plural
nominative selväpiirteinen selväpiirteiset
accusative nom. selväpiirteinen selväpiirteiset
gen. selväpiirteisen
genitive selväpiirteisen selväpiirteisten
selväpiirteisien
partitive selväpiirteistä selväpiirteisiä
inessive selväpiirteisessä selväpiirteisissä
elative selväpiirteisestä selväpiirteisistä
illative selväpiirteiseen selväpiirteisiin
adessive selväpiirteisellä selväpiirteisillä
ablative selväpiirteiseltä selväpiirteisiltä
allative selväpiirteiselle selväpiirteisille
essive selväpiirteisenä selväpiirteisinä
translative selväpiirteiseksi selväpiirteisiksi
instructive selväpiirteisin
abessive selväpiirteisettä selväpiirteisittä
comitative selväpiirteisine