semantiikka

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Noun[edit]

semantiikka

  1. semantics (the science of the meaning of words)

Declension[edit]

Inflection of semantiikka (Kotus type 9/kala, kk-k gradation)
nominative semantiikka semantiikat
genitive semantiikan semantiikkojen
partitive semantiikkaa semantiikkoja
illative semantiikkaan semantiikkoihin
singular plural
nominative semantiikka semantiikat
accusative nom. semantiikka semantiikat
gen. semantiikan
genitive semantiikan semantiikkojen
semantiikkainrare
partitive semantiikkaa semantiikkoja
inessive semantiikassa semantiikoissa
elative semantiikasta semantiikoista
illative semantiikkaan semantiikkoihin
adessive semantiikalla semantiikoilla
ablative semantiikalta semantiikoilta
allative semantiikalle semantiikoille
essive semantiikkana semantiikkoina
translative semantiikaksi semantiikoiksi
instructive semantiikoin
abessive semantiikatta semantiikoitta
comitative semantiikkoineen

Synonyms[edit]

Anagrams[edit]