seuranto

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

seura ‎(company) +‎ -nto

Noun[edit]

seuranto

  1. (grammar, rare) The comitative case.

Declension[edit]

Inflection of seuranto (Kotus type 1/valo, nt-nn gradation)
nominative seuranto seurannot
genitive seurannon seurantojen
partitive seurantoa seurantoja
illative seurantoon seurantoihin
singular plural
nominative seuranto seurannot
accusative nom.? seuranto seurannot
gen. seurannon
genitive seurannon seurantojen
partitive seurantoa seurantoja
inessive seurannossa seurannoissa
elative seurannosta seurannoista
illative seurantoon seurantoihin
adessive seurannolla seurannoilla
ablative seurannolta seurannoilta
allative seurannolle seurannoille
essive seurantona seurantoina
translative seurannoksi seurannoiksi
instructive seurannoin
abessive seurannotta seurannoitta
comitative seurantoineen

Synonyms[edit]

Anagrams[edit]