skaalatikku

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

skaala(scale) +‎ tikku(stick)

Noun[edit]

skaalatikku

  1. A scale ruler, architect's ruler (drafting implement).

Declension[edit]

Inflection of skaalatikku (Kotus type 1/valo, kk-k gradation)
nominative skaalatikku skaalatikut
genitive skaalatikun skaalatikkujen
partitive skaalatikkua skaalatikkuja
illative skaalatikkuun skaalatikkuihin
singular plural
nominative skaalatikku skaalatikut
accusative nom. skaalatikku skaalatikut
gen. skaalatikun
genitive skaalatikun skaalatikkujen
partitive skaalatikkua skaalatikkuja
inessive skaalatikussa skaalatikuissa
elative skaalatikusta skaalatikuista
illative skaalatikkuun skaalatikkuihin
adessive skaalatikulla skaalatikuilla
ablative skaalatikulta skaalatikuilta
allative skaalatikulle skaalatikuille
essive skaalatikkuna skaalatikkuina
translative skaalatikuksi skaalatikuiksi
instructive skaalatikuin
abessive skaalatikutta skaalatikuitta
comitative skaalatikkuineen

Synonyms[edit]