sopeutuvuus

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

sopeutua > sopeutuva +‎ -uus

Noun[edit]

sopeutuvuus

  1. adaptability

Declension[edit]

Inflection of sopeutuvuus (Kotus type 40/kalleus, t-d gradation)
nominative sopeutuvuus sopeutuvuudet
genitive sopeutuvuuden sopeutuvuuksien
partitive sopeutuvuutta sopeutuvuuksia
illative sopeutuvuuteen sopeutuvuuksiin
singular plural
nominative sopeutuvuus sopeutuvuudet
accusative nom. sopeutuvuus sopeutuvuudet
gen. sopeutuvuuden
genitive sopeutuvuuden sopeutuvuuksien
partitive sopeutuvuutta sopeutuvuuksia
inessive sopeutuvuudessa sopeutuvuuksissa
elative sopeutuvuudesta sopeutuvuuksista
illative sopeutuvuuteen sopeutuvuuksiin
adessive sopeutuvuudella sopeutuvuuksilla
ablative sopeutuvuudelta sopeutuvuuksilta
allative sopeutuvuudelle sopeutuvuuksille
essive sopeutuvuutena sopeutuvuuksina
translative sopeutuvuudeksi sopeutuvuuksiksi
instructive sopeutuvuuksin
abessive sopeutuvuudetta sopeutuvuuksitta
comitative sopeutuvuuksineen