statiikka

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Pronunciation[edit]

  • Hyphenation: sta‧tiik‧ka

Noun[edit]

statiikka

  1. (physics) statics

Declension[edit]

Inflection of statiikka (Kotus type 14/solakka, kk-k gradation)
nominative statiikka statiikat
genitive statiikan statiikoiden
statiikoitten
statiikkojen
partitive statiikkaa statiikoita
statiikkoja
illative statiikkaan statiikkoihin
statiikoihin
singular plural
nominative statiikka statiikat
accusative nom.? statiikka statiikat
gen. statiikan
genitive statiikan statiikoiden
statiikoitten
statiikkojen
statiikkainrare
partitive statiikkaa statiikoita
statiikkoja
inessive statiikassa statiikoissa
elative statiikasta statiikoista
illative statiikkaan statiikkoihin
statiikoihin
adessive statiikalla statiikoilla
ablative statiikalta statiikoilta
allative statiikalle statiikoille
essive statiikkana statiikkoina
translative statiikaksi statiikoiksi
instructive statiikoin
abessive statiikatta statiikoitta
comitative statiikkoineen