substantiivilauseke

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

substantiivi +‎ lauseke

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): /ˈsubstɑntiːʋiˌlɑu̯sekeˣ/, [ˈs̠ubs̠t̪ɑnˌt̪iːʋiˌlɑus̠e̞ke̞(ʔ)]
  • Rhymes: -ɑuseke
  • Syllabification: subs‧tan‧tii‧vi‧lau‧se‧ke

Noun[edit]

substantiivilauseke

  1. (grammar) noun phrase

Declension[edit]

Inflection of substantiivilauseke (Kotus type 48/hame, kk-k gradation)
nominative substantiivilauseke substantiivilausekkeet
genitive substantiivilausekkeen substantiivilausekkeiden
substantiivilausekkeitten
partitive substantiivilauseketta substantiivilausekkeita
illative substantiivilausekkeeseen substantiivilausekkeisiin
substantiivilausekkeihin
singular plural
nominative substantiivilauseke substantiivilausekkeet
accusative nom. substantiivilauseke substantiivilausekkeet
gen. substantiivilausekkeen
genitive substantiivilausekkeen substantiivilausekkeiden
substantiivilausekkeitten
partitive substantiivilauseketta substantiivilausekkeita
inessive substantiivilausekkeessa substantiivilausekkeissa
elative substantiivilausekkeesta substantiivilausekkeista
illative substantiivilausekkeeseen substantiivilausekkeisiin
substantiivilausekkeihin
adessive substantiivilausekkeella substantiivilausekkeilla
ablative substantiivilausekkeelta substantiivilausekkeilta
allative substantiivilausekkeelle substantiivilausekkeille
essive substantiivilausekkeena substantiivilausekkeina
translative substantiivilausekkeeksi substantiivilausekkeiksi
instructive substantiivilausekkein
abessive substantiivilausekkeetta substantiivilausekkeitta
comitative substantiivilausekkeineen
Possessive forms of substantiivilauseke (type hame)
possessor singular plural
1st person substantiivilausekkeeni substantiivilausekkeemme
2nd person substantiivilausekkeesi substantiivilausekkeenne
3rd person substantiivilausekkeensa

Synonyms[edit]