suhteuttaa

Finnish

Etymology

< suhde (“proportion”)

Verb

suhteuttaa

1. to put into perspective (to compare with something similar to give a clearer, more accurate idea)

   Murheitaan voi suhteuttaa, kun ymmärtää kuinka monilla maailman ihmisillä asiat ovat vielä paljon huonommin.

   You can put your worries into perspective when you realise how many people in the world are so much worse off than you.

2. to make proportional

   On tärkeää, että uudisrakennus suhteutetaan naapureihinsa.

   It's important to that the new construction is made proportional to its neighbours.

Conjugation

Inflection of suhteuttaa (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		suhteutan	en suhteuta	1st sing.	olen suhteuttanut	en ole suhteuttanut
2nd sing.		suhteutat	et suhteuta	2nd sing.	olet suhteuttanut	et ole suhteuttanut
3rd sing.		suhteuttaa	ei suhteuta	3rd sing.	on suhteuttanut	ei ole suhteuttanut
1st plur.		suhteutamme	emme suhteuta	1st plur.	olemme suhteuttaneet	emme ole suhteuttaneet
2nd plur.		suhteutatte	ette suhteuta	2nd plur.	olette suhteuttaneet	ette ole suhteuttaneet
3rd plur.		suhteuttavat	eivät suhteuta	3rd plur.	ovat suhteuttaneet	eivät ole suhteuttaneet
passive		suhteutetaan	ei suhteuteta	passive	on suhteutettu	ei ole suhteutettu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		suhteutin	en suhteuttanut	1st sing.	olin suhteuttanut	en ollut suhteuttanut
2nd sing.		suhteutit	et suhteuttanut	2nd sing.	olit suhteuttanut	et ollut suhteuttanut
3rd sing.		suhteutti	ei suhteuttanut	3rd sing.	oli suhteuttanut	ei ollut suhteuttanut
1st plur.		suhteutimme	emme suhteuttaneet	1st plur.	olimme suhteuttaneet	emme olleet suhteuttaneet
2nd plur.		suhteutitte	ette suhteuttaneet	2nd plur.	olitte suhteuttaneet	ette olleet suhteuttaneet
3rd plur.		suhteuttivat	eivät suhteuttaneet	3rd plur.	olivat suhteuttaneet	eivät olleet suhteuttaneet
passive		suhteutettiin	ei suhteutettu	passive	oli suhteutettu	ei ollut suhteutettu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		suhteuttaisin	en suhteuttaisi	1st sing.	olisin suhteuttanut	en olisi suhteuttanut
2nd sing.		suhteuttaisit	et suhteuttaisi	2nd sing.	olisit suhteuttanut	et olisi suhteuttanut
3rd sing.		suhteuttaisi	ei suhteuttaisi	3rd sing.	olisi suhteuttanut	ei olisi suhteuttanut
1st plur.		suhteuttaisimme	emme suhteuttaisi	1st plur.	olisimme suhteuttaneet	emme olisi suhteuttaneet
2nd plur.		suhteuttaisitte	ette suhteuttaisi	2nd plur.	olisitte suhteuttaneet	ette olisi suhteuttaneet
3rd plur.		suhteuttaisivat	eivät suhteuttaisi	3rd plur.	olisivat suhteuttaneet	eivät olisi suhteuttaneet
passive		suhteutettaisiin	ei suhteutettaisi	passive	olisi suhteutettu	ei olisi suhteutettu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		suhteuta	älä suhteuta	2nd sing.	—	—
3rd sing.		suhteuttakoon	älköön suhteuttako	3rd sing.	olkoon suhteuttanut	älköön olko suhteuttanut
1st plur.		suhteuttakaamme	älkäämme suhteuttako	1st plur.	—	—
2nd plur.		suhteuttakaa	älkää suhteuttako	2nd plur.	—	—
3rd plur.		suhteuttakoot	älkööt suhteuttako	3rd plur.	olkoot suhteuttaneet	älkööt olko suhteuttaneet
passive		suhteutettakoon	älköön suhteutettako	passive	olkoon suhteutettu	älköön olko suhteutettu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		suhteuttanen	en suhteuttane	1st sing.	lienen suhteuttanut	en liene suhteuttanut
2nd sing.		suhteuttanet	et suhteuttane	2nd sing.	lienet suhteuttanut	et liene suhteuttanut
3rd sing.		suhteuttanee	ei suhteuttane	3rd sing.	lienee suhteuttanut	ei liene suhteuttanut
1st plur.		suhteuttanemme	emme suhteuttane	1st plur.	lienemme suhteuttaneet	emme liene suhteuttaneet
2nd plur.		suhteuttanette	ette suhteuttane	2nd plur.	lienette suhteuttaneet	ette liene suhteuttaneet
3rd plur.		suhteuttanevat	eivät suhteuttane	3rd plur.	lienevät suhteuttaneet	eivät liene suhteuttaneet
passive		suhteutettaneen	ei suhteutettane	passive	lienee suhteutettu	ei liene suhteutettu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		suhteuttaa		present	suhteuttava	suhteutettava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st suhteuttaakseni suhteuttaaksemme 2nd suhteuttaaksesi suhteuttaaksenne 3rd suhteuttaakseen suhteuttaaksensa		past	suhteuttanut	suhteutettu
2nd	inessive2	suhteuttaessa	suhteutettaessa	agent4	suhteuttama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st suhteuttaessani suhteuttaessamme 2nd suhteuttaessasi suhteuttaessanne 3rd suhteuttaessaan suhteuttaessansa		negative	suhteuttamaton
	instructive	suhteuttaen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. * The third-person singular indicative form suhteuttaa does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	suhteuttamassa	—
	elative	suhteuttamasta	—
	illative	suhteuttamaan	—
	adessive	suhteuttamalla	—
	abessive	suhteuttamatta	—
	instructive	suhteuttaman	suhteutettaman
4th3	verbal noun	suhteuttaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st suhteuttamaisillani suhteuttamaisillamme 2nd suhteuttamaisillasi suhteuttamaisillanne 3rd suhteuttamaisillaan suhteuttamaisillansa

Synonyms

• (to put into perspective): asettaa mittasuhteisiin