sukupuutto

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

suku +‎ puutto

Noun[edit]

sukupuutto

  1. extinction (of a species)

Declension[edit]

Inflection of sukupuutto (Kotus type 1/valo, tt-t gradation)
nominative sukupuutto sukupuutot
genitive sukupuuton sukupuuttojen
partitive sukupuuttoa sukupuuttoja
illative sukupuuttoon sukupuuttoihin
singular plural
nominative sukupuutto sukupuutot
accusative nom. sukupuutto sukupuutot
gen. sukupuuton
genitive sukupuuton sukupuuttojen
partitive sukupuuttoa sukupuuttoja
inessive sukupuutossa sukupuutoissa
elative sukupuutosta sukupuutoista
illative sukupuuttoon sukupuuttoihin
adessive sukupuutolla sukupuutoilla
ablative sukupuutolta sukupuutoilta
allative sukupuutolle sukupuutoille
essive sukupuuttona sukupuuttoina
translative sukupuutoksi sukupuutoiksi
instructive sukupuutoin
abessive sukupuutotta sukupuutoitta
comitative sukupuuttoineen