surkastuminen

Finnish

Etymology

surkastua +‎ -minen

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈsurkɑstuminen/, [ˈs̠urkɑ̝s̠ˌtumine̞n]
• Rhymes: -uminen
• Syllabification^(key): sur‧kas‧tu‧mi‧nen

Noun

surkastuminen

1. verbal noun of surkastua
   1. atrophy (process thereof)

Declension

Inflection of surkastuminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		surkastuminen	surkastumiset
genitive		surkastumisen	surkastumisten surkastumisien
partitive		surkastumista	surkastumisia
illative		surkastumiseen	surkastumisiin
		singular	plural
nominative		surkastuminen	surkastumiset
accusative	nom.	surkastuminen	surkastumiset
	gen.	surkastumisen
genitive		surkastumisen	surkastumisten surkastumisien
partitive		surkastumista	surkastumisia
inessive		surkastumisessa	surkastumisissa
elative		surkastumisesta	surkastumisista
illative		surkastumiseen	surkastumisiin
adessive		surkastumisella	surkastumisilla
ablative		surkastumiselta	surkastumisilta
allative		surkastumiselle	surkastumisille
essive		surkastumisena	surkastumisina
translative		surkastumiseksi	surkastumisiksi
abessive		surkastumisetta	surkastumisitta
instructive		—	surkastumisin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of surkastuminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative surkastumiseni surkastumiseni accusative nom. surkastumiseni surkastumiseni gen. surkastumiseni genitive surkastumiseni surkastumisteni surkastumisieni partitive surkastumistani surkastumisiani inessive surkastumisessani surkastumisissani elative surkastumisestani surkastumisistani illative surkastumiseeni surkastumisiini adessive surkastumisellani surkastumisillani ablative surkastumiseltani surkastumisiltani allative surkastumiselleni surkastumisilleni essive surkastumisenani surkastumisinani translative surkastumisekseni surkastumisikseni abessive surkastumisettani surkastumisittani instructive — — comitative — surkastumisineni second-person singular possessor singular plural nominative surkastumisesi surkastumisesi accusative nom. surkastumisesi surkastumisesi gen. surkastumisesi genitive surkastumisesi surkastumistesi surkastumisiesi partitive surkastumistasi surkastumisiasi inessive surkastumisessasi surkastumisissasi elative surkastumisestasi surkastumisistasi illative surkastumiseesi surkastumisiisi adessive surkastumisellasi surkastumisillasi ablative surkastumiseltasi surkastumisiltasi allative surkastumisellesi surkastumisillesi essive surkastumisenasi surkastumisinasi translative surkastumiseksesi surkastumisiksesi abessive surkastumisettasi surkastumisittasi instructive — — comitative — surkastumisinesi first-person plural possessor singular plural nominative surkastumisemme surkastumisemme accusative nom. surkastumisemme surkastumisemme gen. surkastumisemme genitive surkastumisemme surkastumistemme surkastumisiemme partitive surkastumistamme surkastumisiamme inessive surkastumisessamme surkastumisissamme elative surkastumisestamme surkastumisistamme illative surkastumiseemme surkastumisiimme adessive surkastumisellamme surkastumisillamme ablative surkastumiseltamme surkastumisiltamme allative surkastumisellemme surkastumisillemme essive surkastumisenamme surkastumisinamme translative surkastumiseksemme surkastumisiksemme abessive surkastumisettamme surkastumisittamme instructive — — comitative — surkastumisinemme second-person plural possessor singular plural nominative surkastumisenne surkastumisenne accusative nom. surkastumisenne surkastumisenne gen. surkastumisenne genitive surkastumisenne surkastumistenne surkastumisienne partitive surkastumistanne surkastumisianne inessive surkastumisessanne surkastumisissanne elative surkastumisestanne surkastumisistanne illative surkastumiseenne surkastumisiinne adessive surkastumisellanne surkastumisillanne ablative surkastumiseltanne surkastumisiltanne allative surkastumisellenne surkastumisillenne essive surkastumisenanne surkastumisinanne translative surkastumiseksenne surkastumisiksenne abessive surkastumisettanne surkastumisittanne instructive — — comitative — surkastumisinenne third-person possessor singular plural nominative surkastumisensa surkastumisensa accusative nom. surkastumisensa surkastumisensa gen. surkastumisensa genitive surkastumisensa surkastumistensa surkastumisiensa partitive surkastumistaan surkastumistansa surkastumisiaan surkastumisiansa inessive surkastumisessaan surkastumisessansa surkastumisissaan surkastumisissansa elative surkastumisestaan surkastumisestansa surkastumisistaan surkastumisistansa illative surkastumiseensa surkastumisiinsa adessive surkastumisellaan surkastumisellansa surkastumisillaan surkastumisillansa ablative surkastumiseltaan surkastumiseltansa surkastumisiltaan surkastumisiltansa allative surkastumiselleen surkastumisellensa surkastumisilleen surkastumisillensa essive surkastumisenaan surkastumisenansa surkastumisinaan surkastumisinansa translative surkastumisekseen surkastumiseksensa surkastumisikseen surkastumisiksensa abessive surkastumisettaan surkastumisettansa surkastumisittaan surkastumisittansa instructive — — comitative — surkastumisineen surkastumisinensa