suunnikas

Finnish

Etymology

suunni- (“direction”) +‎ -kas. Coined by Finnish folklorist and linguist Daniel Europaeus in 1847.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈsuːnːikɑs/, [ˈs̠uːnːikɑ̝s̠]
• Rhymes: -uːnːikɑs
• Syllabification^(key): suun‧ni‧kas

Noun

suunnikas

1. (geometry) parallelogram

Declension

Inflection of suunnikas (Kotus type 41*A/vieras, kk-k gradation)
nominative		suunnikas	suunnikkaat
genitive		suunnikkaan	suunnikkaiden suunnikkaitten
partitive		suunnikasta	suunnikkaita
illative		suunnikkaaseen	suunnikkaisiin
		singular	plural
nominative		suunnikas	suunnikkaat
accusative	nom.	suunnikas	suunnikkaat
	gen.	suunnikkaan
genitive		suunnikkaan	suunnikkaiden suunnikkaitten suunnikastenrare
partitive		suunnikasta	suunnikkaita
inessive		suunnikkaassa	suunnikkaissa
elative		suunnikkaasta	suunnikkaista
illative		suunnikkaaseen	suunnikkaisiin suunnikkaihinrare
adessive		suunnikkaalla	suunnikkailla
ablative		suunnikkaalta	suunnikkailta
allative		suunnikkaalle	suunnikkaille
essive		suunnikkaana	suunnikkaina
translative		suunnikkaaksi	suunnikkaiksi
abessive		suunnikkaatta	suunnikkaitta
instructive		—	suunnikkain
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of suunnikas (Kotus type 41*A/vieras, kk-k gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative suunnikkaani suunnikkaani accusative nom. suunnikkaani suunnikkaani gen. suunnikkaani genitive suunnikkaani suunnikkaideni suunnikkaitteni suunnikastenirare partitive suunnikastani suunnikkaitani inessive suunnikkaassani suunnikkaissani elative suunnikkaastani suunnikkaistani illative suunnikkaaseeni suunnikkaisiini suunnikkaihinirare adessive suunnikkaallani suunnikkaillani ablative suunnikkaaltani suunnikkailtani allative suunnikkaalleni suunnikkailleni essive suunnikkaanani suunnikkainani translative suunnikkaakseni suunnikkaikseni abessive suunnikkaattani suunnikkaittani instructive — — comitative — suunnikkaineni second-person singular possessor singular plural nominative suunnikkaasi suunnikkaasi accusative nom. suunnikkaasi suunnikkaasi gen. suunnikkaasi genitive suunnikkaasi suunnikkaidesi suunnikkaittesi suunnikastesirare partitive suunnikastasi suunnikkaitasi inessive suunnikkaassasi suunnikkaissasi elative suunnikkaastasi suunnikkaistasi illative suunnikkaaseesi suunnikkaisiisi suunnikkaihisirare adessive suunnikkaallasi suunnikkaillasi ablative suunnikkaaltasi suunnikkailtasi allative suunnikkaallesi suunnikkaillesi essive suunnikkaanasi suunnikkainasi translative suunnikkaaksesi suunnikkaiksesi abessive suunnikkaattasi suunnikkaittasi instructive — — comitative — suunnikkainesi first-person plural possessor singular plural nominative suunnikkaamme suunnikkaamme accusative nom. suunnikkaamme suunnikkaamme gen. suunnikkaamme genitive suunnikkaamme suunnikkaidemme suunnikkaittemme suunnikastemmerare partitive suunnikastamme suunnikkaitamme inessive suunnikkaassamme suunnikkaissamme elative suunnikkaastamme suunnikkaistamme illative suunnikkaaseemme suunnikkaisiimme suunnikkaihimmerare adessive suunnikkaallamme suunnikkaillamme ablative suunnikkaaltamme suunnikkailtamme allative suunnikkaallemme suunnikkaillemme essive suunnikkaanamme suunnikkainamme translative suunnikkaaksemme suunnikkaiksemme abessive suunnikkaattamme suunnikkaittamme instructive — — comitative — suunnikkainemme second-person plural possessor singular plural nominative suunnikkaanne suunnikkaanne accusative nom. suunnikkaanne suunnikkaanne gen. suunnikkaanne genitive suunnikkaanne suunnikkaidenne suunnikkaittenne suunnikastennerare partitive suunnikastanne suunnikkaitanne inessive suunnikkaassanne suunnikkaissanne elative suunnikkaastanne suunnikkaistanne illative suunnikkaaseenne suunnikkaisiinne suunnikkaihinnerare adessive suunnikkaallanne suunnikkaillanne ablative suunnikkaaltanne suunnikkailtanne allative suunnikkaallenne suunnikkaillenne essive suunnikkaananne suunnikkainanne translative suunnikkaaksenne suunnikkaiksenne abessive suunnikkaattanne suunnikkaittanne instructive — — comitative — suunnikkainenne third-person possessor singular plural nominative suunnikkaansa suunnikkaansa accusative nom. suunnikkaansa suunnikkaansa gen. suunnikkaansa genitive suunnikkaansa suunnikkaidensa suunnikkaittensa suunnikastensarare partitive suunnikastaan suunnikastansa suunnikkaitaan suunnikkaitansa inessive suunnikkaassaan suunnikkaassansa suunnikkaissaan suunnikkaissansa elative suunnikkaastaan suunnikkaastansa suunnikkaistaan suunnikkaistansa illative suunnikkaaseensa suunnikkaisiinsa suunnikkaihinsarare adessive suunnikkaallaan suunnikkaallansa suunnikkaillaan suunnikkaillansa ablative suunnikkaaltaan suunnikkaaltansa suunnikkailtaan suunnikkailtansa allative suunnikkaalleen suunnikkaallensa suunnikkailleen suunnikkaillensa essive suunnikkaanaan suunnikkaanansa suunnikkainaan suunnikkainansa translative suunnikkaakseen suunnikkaaksensa suunnikkaikseen suunnikkaiksensa abessive suunnikkaattaan suunnikkaattansa suunnikkaittaan suunnikkaittansa instructive — — comitative — suunnikkaineen suunnikkainensa

Derived terms

compounds

• puolisuunnikas
• suunnikaslihas

 

Further reading

• “suunnikas”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03