suunnistus

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

suunnistaa +‎ -us

Noun[edit]

suunnistus

  1. orienteering

Declension[edit]

Inflection of suunnistus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative suunnistus suunnistukset
genitive suunnistuksen suunnistusten
suunnistuksien
partitive suunnistusta suunnistuksia
illative suunnistukseen suunnistuksiin
singular plural
nominative suunnistus suunnistukset
accusative nom. suunnistus suunnistukset
gen. suunnistuksen
genitive suunnistuksen suunnistusten
suunnistuksien
partitive suunnistusta suunnistuksia
inessive suunnistuksessa suunnistuksissa
elative suunnistuksesta suunnistuksista
illative suunnistukseen suunnistuksiin
adessive suunnistuksella suunnistuksilla
ablative suunnistukselta suunnistuksilta
allative suunnistukselle suunnistuksille
essive suunnistuksena suunnistuksina
translative suunnistukseksi suunnistuksiksi
instructive suunnistuksin
abessive suunnistuksetta suunnistuksitta
comitative suunnistuksineen

Compounds[edit]