suutelu

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

suudella +‎ -u

Noun[edit]

suutelu

  1. kissing

Declension[edit]

Inflection of suutelu (Kotus type 2/palvelu, no gradation)
nominative suutelu suutelut
genitive suutelun suutelujen
suuteluiden
suuteluitten
partitive suutelua suuteluja
suuteluita
illative suuteluun suuteluihin
singular plural
nominative suutelu suutelut
accusative nom. suutelu suutelut
gen. suutelun
genitive suutelun suutelujen
suuteluiden
suuteluitten
partitive suutelua suuteluja
suuteluita
inessive suutelussa suuteluissa
elative suutelusta suuteluista
illative suuteluun suuteluihin
adessive suutelulla suuteluilla
ablative suutelulta suuteluilta
allative suutelulle suuteluille
essive suuteluna suuteluina
translative suuteluksi suuteluiksi
instructive suuteluin
abessive suutelutta suuteluitta
comitative suuteluineen
Possessive forms of suutelu (type palvelu)
possessor singular plural
1st person suuteluni suutelumme
2nd person suutelusi suutelunne
3rd person suutelunsa