synnitön

Finnish

Etymology

synti +‎ -tön

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈsynːitøn/, [ˈs̠ynːit̪ø̞n]
• Rhymes: -ynːitøn
• Syllabification: syn‧ni‧tön

Adjective

synnitön

1. sinless
2. righteous

Declension

Inflection of synnitön (Kotus type 34/onneton, tt-t gradation)
nominative		synnitön	synnittömät
genitive		synnittömän	synnittömien
partitive		synnitöntä	synnittömiä
illative		synnittömään	synnittömiin
		singular	plural
nominative		synnitön	synnittömät
accusative	nom.	synnitön	synnittömät
	gen.	synnittömän
genitive		synnittömän	synnittömien synnitöntenrare
partitive		synnitöntä	synnittömiä
inessive		synnittömässä	synnittömissä
elative		synnittömästä	synnittömistä
illative		synnittömään	synnittömiin
adessive		synnittömällä	synnittömillä
ablative		synnittömältä	synnittömiltä
allative		synnittömälle	synnittömille
essive		synnittömänä	synnittöminä
translative		synnittömäksi	synnittömiksi
instructive		—	synnittömin
abessive		synnittömättä	synnittömittä
comitative		—	synnittömine

Possessive forms of synnitön (type onneton)
possessor	singular	plural
1st person	synnittömäni	synnittömämme
2nd person	synnittömäsi	synnittömänne
3rd person	synnittömänsä
Only used with substantive adjectives, -inen adjectives used for comparisons of equality or agent participles.