synnitön

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Pronunciation[edit]

  • Hyphenation: syn‧ni‧tön

Noun[edit]

synnitön

  1. sinless
  2. righteous

Declension[edit]

Inflection of synnitön (Kotus type 34/onneton, tt-t gradation)
nominative synnitön synnittömät
genitive synnittömän synnittömien
partitive synnitöntä synnittömiä
illative synnittömään synnittömiin
singular plural
nominative synnitön synnittömät
accusative nom. synnitön synnittömät
gen. synnittömän
genitive synnittömän synnittömien
synnitöntenrare
partitive synnitöntä synnittömiä
inessive synnittömässä synnittömissä
elative synnittömästä synnittömistä
illative synnittömään synnittömiin
adessive synnittömällä synnittömillä
ablative synnittömältä synnittömiltä
allative synnittömälle synnittömille
essive synnittömänä synnittöminä
translative synnittömäksi synnittömiksi
instructive synnittömin
abessive synnittömättä synnittömittä
comitative synnittömine