taitavuus

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

taitava +‎ -uus

Noun[edit]

taitavuus

  1. proficiency, skill, competence

Declension[edit]

Inflection of taitavuus (Kotus type 40/kalleus, t-d gradation)
nominative taitavuus taitavuudet
genitive taitavuuden taitavuuksien
partitive taitavuutta taitavuuksia
illative taitavuuteen taitavuuksiin
singular plural
nominative taitavuus taitavuudet
accusative nom.? taitavuus taitavuudet
gen. taitavuuden
genitive taitavuuden taitavuuksien
partitive taitavuutta taitavuuksia
inessive taitavuudessa taitavuuksissa
elative taitavuudesta taitavuuksista
illative taitavuuteen taitavuuksiin
adessive taitavuudella taitavuuksilla
ablative taitavuudelta taitavuuksilta
allative taitavuudelle taitavuuksille
essive taitavuutena taitavuuksina
translative taitavuudeksi taitavuuksiksi
instructive taitavuuksin
abessive taitavuudetta taitavuuksitta
comitative taitavuuksineen

Anagrams[edit]