tarkoittaminen

Finnish

Etymology

tarkoittaa +‎ -minen

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈtɑrkoi̯tːɑminen/, [ˈt̪ɑ̝rko̞i̯t̪ˌt̪ɑ̝mine̞n]
• Rhymes: -ɑminen
• Syllabification^(key): tar‧koit‧ta‧mi‧nen

Noun

tarkoittaminen

1. verbal noun of tarkoittaa
   1. meaning, signifying

Declension

Inflection of tarkoittaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		tarkoittaminen	tarkoittamiset
genitive		tarkoittamisen	tarkoittamisten tarkoittamisien
partitive		tarkoittamista	tarkoittamisia
illative		tarkoittamiseen	tarkoittamisiin
		singular	plural
nominative		tarkoittaminen	tarkoittamiset
accusative	nom.	tarkoittaminen	tarkoittamiset
	gen.	tarkoittamisen
genitive		tarkoittamisen	tarkoittamisten tarkoittamisien
partitive		tarkoittamista	tarkoittamisia
inessive		tarkoittamisessa	tarkoittamisissa
elative		tarkoittamisesta	tarkoittamisista
illative		tarkoittamiseen	tarkoittamisiin
adessive		tarkoittamisella	tarkoittamisilla
ablative		tarkoittamiselta	tarkoittamisilta
allative		tarkoittamiselle	tarkoittamisille
essive		tarkoittamisena	tarkoittamisina
translative		tarkoittamiseksi	tarkoittamisiksi
abessive		tarkoittamisetta	tarkoittamisitta
instructive		—	tarkoittamisin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of tarkoittaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative tarkoittamiseni tarkoittamiseni accusative nom. tarkoittamiseni tarkoittamiseni gen. tarkoittamiseni genitive tarkoittamiseni tarkoittamisteni tarkoittamisieni partitive tarkoittamistani tarkoittamisiani inessive tarkoittamisessani tarkoittamisissani elative tarkoittamisestani tarkoittamisistani illative tarkoittamiseeni tarkoittamisiini adessive tarkoittamisellani tarkoittamisillani ablative tarkoittamiseltani tarkoittamisiltani allative tarkoittamiselleni tarkoittamisilleni essive tarkoittamisenani tarkoittamisinani translative tarkoittamisekseni tarkoittamisikseni abessive tarkoittamisettani tarkoittamisittani instructive — — comitative — tarkoittamisineni second-person singular possessor singular plural nominative tarkoittamisesi tarkoittamisesi accusative nom. tarkoittamisesi tarkoittamisesi gen. tarkoittamisesi genitive tarkoittamisesi tarkoittamistesi tarkoittamisiesi partitive tarkoittamistasi tarkoittamisiasi inessive tarkoittamisessasi tarkoittamisissasi elative tarkoittamisestasi tarkoittamisistasi illative tarkoittamiseesi tarkoittamisiisi adessive tarkoittamisellasi tarkoittamisillasi ablative tarkoittamiseltasi tarkoittamisiltasi allative tarkoittamisellesi tarkoittamisillesi essive tarkoittamisenasi tarkoittamisinasi translative tarkoittamiseksesi tarkoittamisiksesi abessive tarkoittamisettasi tarkoittamisittasi instructive — — comitative — tarkoittamisinesi first-person plural possessor singular plural nominative tarkoittamisemme tarkoittamisemme accusative nom. tarkoittamisemme tarkoittamisemme gen. tarkoittamisemme genitive tarkoittamisemme tarkoittamistemme tarkoittamisiemme partitive tarkoittamistamme tarkoittamisiamme inessive tarkoittamisessamme tarkoittamisissamme elative tarkoittamisestamme tarkoittamisistamme illative tarkoittamiseemme tarkoittamisiimme adessive tarkoittamisellamme tarkoittamisillamme ablative tarkoittamiseltamme tarkoittamisiltamme allative tarkoittamisellemme tarkoittamisillemme essive tarkoittamisenamme tarkoittamisinamme translative tarkoittamiseksemme tarkoittamisiksemme abessive tarkoittamisettamme tarkoittamisittamme instructive — — comitative — tarkoittamisinemme second-person plural possessor singular plural nominative tarkoittamisenne tarkoittamisenne accusative nom. tarkoittamisenne tarkoittamisenne gen. tarkoittamisenne genitive tarkoittamisenne tarkoittamistenne tarkoittamisienne partitive tarkoittamistanne tarkoittamisianne inessive tarkoittamisessanne tarkoittamisissanne elative tarkoittamisestanne tarkoittamisistanne illative tarkoittamiseenne tarkoittamisiinne adessive tarkoittamisellanne tarkoittamisillanne ablative tarkoittamiseltanne tarkoittamisiltanne allative tarkoittamisellenne tarkoittamisillenne essive tarkoittamisenanne tarkoittamisinanne translative tarkoittamiseksenne tarkoittamisiksenne abessive tarkoittamisettanne tarkoittamisittanne instructive — — comitative — tarkoittamisinenne third-person possessor singular plural nominative tarkoittamisensa tarkoittamisensa accusative nom. tarkoittamisensa tarkoittamisensa gen. tarkoittamisensa genitive tarkoittamisensa tarkoittamistensa tarkoittamisiensa partitive tarkoittamistaan tarkoittamistansa tarkoittamisiaan tarkoittamisiansa inessive tarkoittamisessaan tarkoittamisessansa tarkoittamisissaan tarkoittamisissansa elative tarkoittamisestaan tarkoittamisestansa tarkoittamisistaan tarkoittamisistansa illative tarkoittamiseensa tarkoittamisiinsa adessive tarkoittamisellaan tarkoittamisellansa tarkoittamisillaan tarkoittamisillansa ablative tarkoittamiseltaan tarkoittamiseltansa tarkoittamisiltaan tarkoittamisiltansa allative tarkoittamiselleen tarkoittamisellensa tarkoittamisilleen tarkoittamisillensa essive tarkoittamisenaan tarkoittamisenansa tarkoittamisinaan tarkoittamisinansa translative tarkoittamisekseen tarkoittamiseksensa tarkoittamisikseen tarkoittamisiksensa abessive tarkoittamisettaan tarkoittamisettansa tarkoittamisittaan tarkoittamisittansa instructive — — comitative — tarkoittamisineen tarkoittamisinensa

Anagrams

• kartoittaminen