tavoittelija

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

tavoitella +‎ -ja

Noun[edit]

tavoittelija

  1. This entry needs a definition. Please add one, then remove {{defn}}.
  2. agent noun of tavoitella

Declension[edit]

Inflection of tavoittelija (Kotus type 12/kulkija, no gradation)
nominative tavoittelija tavoittelijat
genitive tavoittelijan tavoittelijoiden
tavoittelijoitten
partitive tavoittelijaa tavoittelijoita
illative tavoittelijaan tavoittelijoihin
singular plural
nominative tavoittelija tavoittelijat
accusative nom. tavoittelija tavoittelijat
gen. tavoittelijan
genitive tavoittelijan tavoittelijoiden
tavoittelijoitten
tavoittelijainrare
partitive tavoittelijaa tavoittelijoita
inessive tavoittelijassa tavoittelijoissa
elative tavoittelijasta tavoittelijoista
illative tavoittelijaan tavoittelijoihin
adessive tavoittelijalla tavoittelijoilla
ablative tavoittelijalta tavoittelijoilta
allative tavoittelijalle tavoittelijoille
essive tavoittelijana tavoittelijoina
translative tavoittelijaksi tavoittelijoiksi
instructive tavoittelijoin
abessive tavoittelijatta tavoittelijoitta
comitative tavoittelijoineen