tiivistelmä

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

tiivis ‎(concise) > verb tiivistää >

Pronunciation[edit]

  • Hyphenation: tii‧vis‧tel‧mä
  • IPA(key): /ˈtiːʋistelmæ/

Noun[edit]

tiivistelmä

  1. summary, synopsis, compendium

Declension[edit]

Inflection of tiivistelmä (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative tiivistelmä tiivistelmät
genitive tiivistelmän tiivistelmien
partitive tiivistelmää tiivistelmiä
illative tiivistelmään tiivistelmiin
singular plural
nominative tiivistelmä tiivistelmät
accusative nom. tiivistelmä tiivistelmät
gen. tiivistelmän
genitive tiivistelmän tiivistelmien
tiivistelmäinrare
partitive tiivistelmää tiivistelmiä
inessive tiivistelmässä tiivistelmissä
elative tiivistelmästä tiivistelmistä
illative tiivistelmään tiivistelmiin
adessive tiivistelmällä tiivistelmillä
ablative tiivistelmältä tiivistelmiltä
allative tiivistelmälle tiivistelmille
essive tiivistelmänä tiivistelminä
translative tiivistelmäksi tiivistelmiksi
instructive tiivistelmin
abessive tiivistelmättä tiivistelmittä
comitative tiivistelmineen

Synonyms[edit]