tiukkuus

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

tiukka +‎ -uus

Pronunciation[edit]

  • Hyphenation: tiuk‧kuus
  • IPA(key): /ˈtiukːuːs/

Noun[edit]

tiukkuus

  1. tightness

Declension[edit]

Inflection of tiukkuus (Kotus type 40/kalleus, t-d gradation)
nominative tiukkuus tiukkuudet
genitive tiukkuuden tiukkuuksien
partitive tiukkuutta tiukkuuksia
illative tiukkuuteen tiukkuuksiin
singular plural
nominative tiukkuus tiukkuudet
accusative nom. tiukkuus tiukkuudet
gen. tiukkuuden
genitive tiukkuuden tiukkuuksien
partitive tiukkuutta tiukkuuksia
inessive tiukkuudessa tiukkuuksissa
elative tiukkuudesta tiukkuuksista
illative tiukkuuteen tiukkuuksiin
adessive tiukkuudella tiukkuuksilla
ablative tiukkuudelta tiukkuuksilta
allative tiukkuudelle tiukkuuksille
essive tiukkuutena tiukkuuksina
translative tiukkuudeksi tiukkuuksiksi
instructive tiukkuuksin
abessive tiukkuudetta tiukkuuksitta
comitative tiukkuuksineen

Anagrams[edit]