tupakoimattomuus

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

tupakoida(to smoke)tupakoimaton +‎ -uus

Pronunciation[edit]

  • Hyphenation: tu‧pa‧koi‧mat‧to‧muus
  • IPA(key): /ˈtupɑkoimɑtːomuːs/

Noun[edit]

tupakoimattomuus

  1. The state or habit of being a non-smoker.
    Tupakoimattomuus on terveellistä.
    It's healthy not to smoke.

Declension[edit]

Inflection of tupakoimattomuus (Kotus type 40/kalleus, t-d gradation)
nominative tupakoimattomuus tupakoimattomuudet
genitive tupakoimattomuuden tupakoimattomuuksien
partitive tupakoimattomuutta tupakoimattomuuksia
illative tupakoimattomuuteen tupakoimattomuuksiin
singular plural
nominative tupakoimattomuus tupakoimattomuudet
accusative nom. tupakoimattomuus tupakoimattomuudet
gen. tupakoimattomuuden
genitive tupakoimattomuuden tupakoimattomuuksien
partitive tupakoimattomuutta tupakoimattomuuksia
inessive tupakoimattomuudessa tupakoimattomuuksissa
elative tupakoimattomuudesta tupakoimattomuuksista
illative tupakoimattomuuteen tupakoimattomuuksiin
adessive tupakoimattomuudella tupakoimattomuuksilla
ablative tupakoimattomuudelta tupakoimattomuuksilta
allative tupakoimattomuudelle tupakoimattomuuksille
essive tupakoimattomuutena tupakoimattomuuksina
translative tupakoimattomuudeksi tupakoimattomuuksiksi
instructive tupakoimattomuuksin
abessive tupakoimattomuudetta tupakoimattomuuksitta
comitative tupakoimattomuuksineen