tylsämielisyys

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

tylsämielinen +‎ -yys

Noun[edit]

tylsämielisyys

  1. (pathology) idiocy
  2. hebetude, lethargy (extreme dullness of character)

Declension[edit]

Inflection of tylsämielisyys (Kotus type 40/kalleus, t-d gradation)
nominative tylsämielisyys tylsämielisyydet
genitive tylsämielisyyden tylsämielisyyksien
partitive tylsämielisyyttä tylsämielisyyksiä
illative tylsämielisyyteen tylsämielisyyksiin
singular plural
nominative tylsämielisyys tylsämielisyydet
accusative nom. tylsämielisyys tylsämielisyydet
gen. tylsämielisyyden
genitive tylsämielisyyden tylsämielisyyksien
partitive tylsämielisyyttä tylsämielisyyksiä
inessive tylsämielisyydessä tylsämielisyyksissä
elative tylsämielisyydestä tylsämielisyyksistä
illative tylsämielisyyteen tylsämielisyyksiin
adessive tylsämielisyydellä tylsämielisyyksillä
ablative tylsämielisyydeltä tylsämielisyyksiltä
allative tylsämielisyydelle tylsämielisyyksille
essive tylsämielisyytenä tylsämielisyyksinä
translative tylsämielisyydeksi tylsämielisyyksiksi
instructive tylsämielisyyksin
abessive tylsämielisyydettä tylsämielisyyksittä
comitative tylsämielisyyksineen