uhrautuvuus

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

uhrautuva +‎ -uus

Noun[edit]

uhrautuvuus

  1. the property of being self-sacrificing

Declension[edit]

Inflection of uhrautuvuus (Kotus type 40/kalleus, t-d gradation)
nominative uhrautuvuus uhrautuvuudet
genitive uhrautuvuuden uhrautuvuuksien
partitive uhrautuvuutta uhrautuvuuksia
illative uhrautuvuuteen uhrautuvuuksiin
singular plural
nominative uhrautuvuus uhrautuvuudet
accusative nom. uhrautuvuus uhrautuvuudet
gen. uhrautuvuuden
genitive uhrautuvuuden uhrautuvuuksien
partitive uhrautuvuutta uhrautuvuuksia
inessive uhrautuvuudessa uhrautuvuuksissa
elative uhrautuvuudesta uhrautuvuuksista
illative uhrautuvuuteen uhrautuvuuksiin
adessive uhrautuvuudella uhrautuvuuksilla
ablative uhrautuvuudelta uhrautuvuuksilta
allative uhrautuvuudelle uhrautuvuuksille
essive uhrautuvuutena uhrautuvuuksina
translative uhrautuvuudeksi uhrautuvuuksiksi
instructive uhrautuvuuksin
abessive uhrautuvuudetta uhrautuvuuksitta
comitative uhrautuvuuksineen