ulkomaalaus

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

ulko- +‎ maalaus

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): /ˈulkoˌmɑːlɑus/, [ˈulko̞ˌmɑ̝ːlɑ̝us̠]
  • Rhymes: -ɑːlɑus
  • Syllabification(key): ul‧ko‧maa‧la‧us

Noun[edit]

ulkomaalaus

  1. exterior painting

Declension[edit]

Inflection of ulkomaalaus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative ulkomaalaus ulkomaalaukset
genitive ulkomaalauksen ulkomaalausten
ulkomaalauksien
partitive ulkomaalausta ulkomaalauksia
illative ulkomaalaukseen ulkomaalauksiin
singular plural
nominative ulkomaalaus ulkomaalaukset
accusative nom. ulkomaalaus ulkomaalaukset
gen. ulkomaalauksen
genitive ulkomaalauksen ulkomaalausten
ulkomaalauksien
partitive ulkomaalausta ulkomaalauksia
inessive ulkomaalauksessa ulkomaalauksissa
elative ulkomaalauksesta ulkomaalauksista
illative ulkomaalaukseen ulkomaalauksiin
adessive ulkomaalauksella ulkomaalauksilla
ablative ulkomaalaukselta ulkomaalauksilta
allative ulkomaalaukselle ulkomaalauksille
essive ulkomaalauksena ulkomaalauksina
translative ulkomaalaukseksi ulkomaalauksiksi
abessive ulkomaalauksetta ulkomaalauksitta
instructive ulkomaalauksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of ulkomaalaus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative ulkomaalaukseni ulkomaalaukseni
accusative nom. ulkomaalaukseni ulkomaalaukseni
gen. ulkomaalaukseni
genitive ulkomaalaukseni ulkomaalausteni
ulkomaalauksieni
partitive ulkomaalaustani ulkomaalauksiani
inessive ulkomaalauksessani ulkomaalauksissani
elative ulkomaalauksestani ulkomaalauksistani
illative ulkomaalaukseeni ulkomaalauksiini
adessive ulkomaalauksellani ulkomaalauksillani
ablative ulkomaalaukseltani ulkomaalauksiltani
allative ulkomaalaukselleni ulkomaalauksilleni
essive ulkomaalauksenani ulkomaalauksinani
translative ulkomaalauksekseni ulkomaalauksikseni
abessive ulkomaalauksettani ulkomaalauksittani
instructive
comitative ulkomaalauksineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative ulkomaalauksesi ulkomaalauksesi
accusative nom. ulkomaalauksesi ulkomaalauksesi
gen. ulkomaalauksesi
genitive ulkomaalauksesi ulkomaalaustesi
ulkomaalauksiesi
partitive ulkomaalaustasi ulkomaalauksiasi
inessive ulkomaalauksessasi ulkomaalauksissasi
elative ulkomaalauksestasi ulkomaalauksistasi
illative ulkomaalaukseesi ulkomaalauksiisi
adessive ulkomaalauksellasi ulkomaalauksillasi
ablative ulkomaalaukseltasi ulkomaalauksiltasi
allative ulkomaalauksellesi ulkomaalauksillesi
essive ulkomaalauksenasi ulkomaalauksinasi
translative ulkomaalaukseksesi ulkomaalauksiksesi
abessive ulkomaalauksettasi ulkomaalauksittasi
instructive
comitative ulkomaalauksinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative ulkomaalauksemme ulkomaalauksemme
accusative nom. ulkomaalauksemme ulkomaalauksemme
gen. ulkomaalauksemme
genitive ulkomaalauksemme ulkomaalaustemme
ulkomaalauksiemme
partitive ulkomaalaustamme ulkomaalauksiamme
inessive ulkomaalauksessamme ulkomaalauksissamme
elative ulkomaalauksestamme ulkomaalauksistamme
illative ulkomaalaukseemme ulkomaalauksiimme
adessive ulkomaalauksellamme ulkomaalauksillamme
ablative ulkomaalaukseltamme ulkomaalauksiltamme
allative ulkomaalauksellemme ulkomaalauksillemme
essive ulkomaalauksenamme ulkomaalauksinamme
translative ulkomaalaukseksemme ulkomaalauksiksemme
abessive ulkomaalauksettamme ulkomaalauksittamme
instructive
comitative ulkomaalauksinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative ulkomaalauksenne ulkomaalauksenne
accusative nom. ulkomaalauksenne ulkomaalauksenne
gen. ulkomaalauksenne
genitive ulkomaalauksenne ulkomaalaustenne
ulkomaalauksienne
partitive ulkomaalaustanne ulkomaalauksianne
inessive ulkomaalauksessanne ulkomaalauksissanne
elative ulkomaalauksestanne ulkomaalauksistanne
illative ulkomaalaukseenne ulkomaalauksiinne
adessive ulkomaalauksellanne ulkomaalauksillanne
ablative ulkomaalaukseltanne ulkomaalauksiltanne
allative ulkomaalauksellenne ulkomaalauksillenne
essive ulkomaalauksenanne ulkomaalauksinanne
translative ulkomaalaukseksenne ulkomaalauksiksenne
abessive ulkomaalauksettanne ulkomaalauksittanne
instructive
comitative ulkomaalauksinenne
third-person possessor
singular plural
nominative ulkomaalauksensa ulkomaalauksensa
accusative nom. ulkomaalauksensa ulkomaalauksensa
gen. ulkomaalauksensa
genitive ulkomaalauksensa ulkomaalaustensa
ulkomaalauksiensa
partitive ulkomaalaustaan
ulkomaalaustansa
ulkomaalauksiaan
ulkomaalauksiansa
inessive ulkomaalauksessaan
ulkomaalauksessansa
ulkomaalauksissaan
ulkomaalauksissansa
elative ulkomaalauksestaan
ulkomaalauksestansa
ulkomaalauksistaan
ulkomaalauksistansa
illative ulkomaalaukseensa ulkomaalauksiinsa
adessive ulkomaalauksellaan
ulkomaalauksellansa
ulkomaalauksillaan
ulkomaalauksillansa
ablative ulkomaalaukseltaan
ulkomaalaukseltansa
ulkomaalauksiltaan
ulkomaalauksiltansa
allative ulkomaalaukselleen
ulkomaalauksellensa
ulkomaalauksilleen
ulkomaalauksillensa
essive ulkomaalauksenaan
ulkomaalauksenansa
ulkomaalauksinaan
ulkomaalauksinansa
translative ulkomaalauksekseen
ulkomaalaukseksensa
ulkomaalauksikseen
ulkomaalauksiksensa
abessive ulkomaalauksettaan
ulkomaalauksettansa
ulkomaalauksittaan
ulkomaalauksittansa
instructive
comitative ulkomaalauksineen
ulkomaalauksinensa

Further reading[edit]