ulkotulento

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

ulko- ‎(outside) +‎ tulento ‎(translative)

Noun[edit]

ulkotulento

  1. (grammar, rare) allative.

Declension[edit]

Inflection of ulkotulento (Kotus type 1/valo, nt-nn gradation)
nominative ulkotulento ulkotulennot
genitive ulkotulennon ulkotulentojen
partitive ulkotulentoa ulkotulentoja
illative ulkotulentoon ulkotulentoihin
singular plural
nominative ulkotulento ulkotulennot
accusative nom. ulkotulento ulkotulennot
gen. ulkotulennon
genitive ulkotulennon ulkotulentojen
partitive ulkotulentoa ulkotulentoja
inessive ulkotulennossa ulkotulennoissa
elative ulkotulennosta ulkotulennoista
illative ulkotulentoon ulkotulentoihin
adessive ulkotulennolla ulkotulennoilla
ablative ulkotulennolta ulkotulennoilta
allative ulkotulennolle ulkotulennoille
essive ulkotulentona ulkotulentoina
translative ulkotulennoksi ulkotulennoiksi
instructive ulkotulennoin
abessive ulkotulennotta ulkotulennoitta
comitative ulkotulentoineen

Synonyms[edit]