uskottomuus

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

uskoton +‎ -uus

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): /ˈuskotːomuːs/, [ˈus̠ko̞t̪ˌt̪o̞muːs̠]
  • Rhymes: -omuːs
  • Syllabification: us‧kot‧to‧muus

Noun[edit]

uskottomuus

  1. unfaithfulness, infidelity, disloyalty, adultery

Declension[edit]

Inflection of uskottomuus (Kotus type 40/kalleus, t-d gradation)
nominative uskottomuus uskottomuudet
genitive uskottomuuden uskottomuuksien
partitive uskottomuutta uskottomuuksia
illative uskottomuuteen uskottomuuksiin
singular plural
nominative uskottomuus uskottomuudet
accusative nom. uskottomuus uskottomuudet
gen. uskottomuuden
genitive uskottomuuden uskottomuuksien
partitive uskottomuutta uskottomuuksia
inessive uskottomuudessa uskottomuuksissa
elative uskottomuudesta uskottomuuksista
illative uskottomuuteen uskottomuuksiin
adessive uskottomuudella uskottomuuksilla
ablative uskottomuudelta uskottomuuksilta
allative uskottomuudelle uskottomuuksille
essive uskottomuutena uskottomuuksina
translative uskottomuudeksi uskottomuuksiksi
instructive uskottomuuksin
abessive uskottomuudetta uskottomuuksitta
comitative uskottomuuksineen
Possessive forms of uskottomuus (type kalleus)
possessor singular plural
1st person uskottomuuteni uskottomuutemme
2nd person uskottomuutesi uskottomuutenne
3rd person uskottomuutensa