välittäminen

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Verb[edit]

välittäminen

  1. Fourth infinitive of välittää in nominative case.

Declension[edit]

Inflection of välittäminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative välittäminen välittämiset
genitive välittämisen välittämisten
välittämisien
partitive välittämistä välittämisiä
illative välittämiseen välittämisiin
singular plural
nominative välittäminen välittämiset
accusative nom.? välittäminen välittämiset
gen. välittämisen
genitive välittämisen välittämisten
välittämisien
partitive välittämistä välittämisiä
inessive välittämisessä välittämisissä
elative välittämisestä välittämisistä
illative välittämiseen välittämisiin
adessive välittämisellä välittämisillä
ablative välittämiseltä välittämisiltä
allative välittämiselle välittämisille
essive välittämisenä välittämisinä
translative välittämiseksi välittämisiksi
instructive välittämisin
abessive välittämisettä välittämisittä
comitative välittämisineen