välitunti

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

väli +‎ tunti

Noun[edit]

välitunti

  1. break, recess (between school lessons)

Declension[edit]

Inflection of välitunti (Kotus type 5/risti, nt-nn gradation)
nominative välitunti välitunnit
genitive välitunnin välituntien
partitive välituntia välitunteja
illative välituntiin välitunteihin
singular plural
nominative välitunti välitunnit
accusative nom. välitunti välitunnit
gen. välitunnin
genitive välitunnin välituntien
partitive välituntia välitunteja
inessive välitunnissa välitunneissa
elative välitunnista välitunneista
illative välituntiin välitunteihin
adessive välitunnilla välitunneilla
ablative välitunnilta välitunneilta
allative välitunnille välitunneille
essive välituntina välitunteina
translative välitunniksi välitunneiksi
instructive välitunnein
abessive välitunnitta välitunneitta
comitative välitunteineen