vaeltanut

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Verb[edit]

vaeltanut

  1. Past active participle of vaeltaa.

Declension[edit]

Inflection of vaeltanut (Kotus type 47/kuollut, no gradation)
nominative vaeltanut vaeltaneet
genitive vaeltaneen vaeltaneiden
vaeltaneitten
partitive vaeltanutta vaeltaneita
illative vaeltaneeseen vaeltaneisiin
vaeltaneihin
singular plural
nominative vaeltanut vaeltaneet
accusative nom.? vaeltanut vaeltaneet
gen. vaeltaneen
genitive vaeltaneen vaeltaneiden
vaeltaneitten
partitive vaeltanutta vaeltaneita
inessive vaeltaneessa vaeltaneissa
elative vaeltaneesta vaeltaneista
illative vaeltaneeseen vaeltaneisiin
vaeltaneihin
adessive vaeltaneella vaeltaneilla
ablative vaeltaneelta vaeltaneilta
allative vaeltaneelleˣ vaeltaneilleˣ
essive vaeltaneena vaeltaneina
translative vaeltaneeksi vaeltaneiksi
instructive vaeltanein
abessive vaeltaneetta vaeltaneitta
comitative vaeltaneine

Anagrams[edit]