vahvistamaton

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): /ˈʋɑhʋistɑmɑton/, [ˈʋɑxʋis̠ˌt̪ɑmɑt̪o̞n]
  • Rhymes: -ɑmɑton
  • Syllabification(key): vah‧vis‧ta‧ma‧ton

Adjective[edit]

vahvistamaton

  1. unconfirmed, unverified, unsubstantiated

Declension[edit]

Inflection of vahvistamaton (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
nominative vahvistamaton vahvistamattomat
genitive vahvistamattoman vahvistamattomien
partitive vahvistamatonta vahvistamattomia
illative vahvistamattomaan vahvistamattomiin
singular plural
nominative vahvistamaton vahvistamattomat
accusative nom. vahvistamaton vahvistamattomat
gen. vahvistamattoman
genitive vahvistamattoman vahvistamattomien
vahvistamatontenrare
partitive vahvistamatonta vahvistamattomia
inessive vahvistamattomassa vahvistamattomissa
elative vahvistamattomasta vahvistamattomista
illative vahvistamattomaan vahvistamattomiin
adessive vahvistamattomalla vahvistamattomilla
ablative vahvistamattomalta vahvistamattomilta
allative vahvistamattomalle vahvistamattomille
essive vahvistamattomana vahvistamattomina
translative vahvistamattomaksi vahvistamattomiksi
instructive vahvistamattomin
abessive vahvistamattomatta vahvistamattomitta
comitative vahvistamattomine
Possessive forms of vahvistamaton (type onneton)
Rare. Only used with substantive adjectives.
possessor singular plural
1st person vahvistamattomani vahvistamattomamme
2nd person vahvistamattomasi vahvistamattomanne
3rd person vahvistamattomansa

Participle[edit]

vahvistamaton

  1. Negative participle of vahvistaa.