vakoilija

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Pronunciation[edit]

  • Hyphenation: va‧koi‧li‧ja

Noun[edit]

vakoilija

  1. A spy.

Declension[edit]

Inflection of vakoilija (Kotus type 12/kulkija, no gradation)
nominative vakoilija vakoilijat
genitive vakoilijan vakoilijoiden
vakoilijoitten
partitive vakoilijaa vakoilijoita
illative vakoilijaan vakoilijoihin
singular plural
nominative vakoilija vakoilijat
accusative nom.? vakoilija vakoilijat
gen. vakoilijan
genitive vakoilijan vakoilijoiden
vakoilijoitten
vakoilijainrare
partitive vakoilijaa vakoilijoita
inessive vakoilijassa vakoilijoissa
elative vakoilijasta vakoilijoista
illative vakoilijaan vakoilijoihin
adessive vakoilijalla vakoilijoilla
ablative vakoilijalta vakoilijoilta
allative vakoilijalleˣ vakoilijoilleˣ
essive vakoilijana vakoilijoina
translative vakoilijaksi vakoilijoiksi
instructive vakoilijoin
abessive vakoilijatta vakoilijoitta
comitative vakoilijoineen

Related terms[edit]