valehtelija

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

(index va)

Etymology[edit]

Agential nominal noun of the verb valehdella ("lie").

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): /ˈʋɑlehtelijɑ/
  • Hyphenation: va‧leh‧te‧li‧ja

Noun[edit]

valehtelija

  1. liar

Declension[edit]

Inflection of valehtelija (Kotus type 12/kulkija, no gradation)
nominative valehtelija valehtelijat
genitive valehtelijan valehtelijoiden
valehtelijoitten
partitive valehtelijaa valehtelijoita
illative valehtelijaan valehtelijoihin
singular plural
nominative valehtelija valehtelijat
accusative nom. valehtelija valehtelijat
gen. valehtelijan
genitive valehtelijan valehtelijoiden
valehtelijoitten
valehtelijainrare
partitive valehtelijaa valehtelijoita
inessive valehtelijassa valehtelijoissa
elative valehtelijasta valehtelijoista
illative valehtelijaan valehtelijoihin
adessive valehtelijalla valehtelijoilla
ablative valehtelijalta valehtelijoilta
allative valehtelijalle valehtelijoille
essive valehtelijana valehtelijoina
translative valehtelijaksi valehtelijoiksi
instructive valehtelijoin
abessive valehtelijatta valehtelijoitta
comitative valehtelijoineen