vallankumouksellisin

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Adjective[edit]

vallankumouksellisin

  1. superlative degree of vallankumouksellinen

Declension[edit]

Inflection of vallankumouksellisin (Kotus type 36/sisin, mp-mm gradation)
nominative vallankumouksellisin vallankumouksellisimmat
genitive vallankumouksellisimman vallankumouksellisimpien
vallankumouksellisinten
partitive vallankumouksellisinta vallankumouksellisimpia
illative vallankumouksellisimpaan vallankumouksellisimpiin
singular plural
nominative vallankumouksellisin vallankumouksellisimmat
accusative nom. vallankumouksellisin vallankumouksellisimmat
gen. vallankumouksellisimman
genitive vallankumouksellisimman vallankumouksellisimpien
vallankumouksellisinten
vallankumouksellisimpainrare
partitive vallankumouksellisinta vallankumouksellisimpia
inessive vallankumouksellisimmassa vallankumouksellisimmissa
elative vallankumouksellisimmasta vallankumouksellisimmista
illative vallankumouksellisimpaan vallankumouksellisimpiin
adessive vallankumouksellisimmalla vallankumouksellisimmilla
ablative vallankumouksellisimmalta vallankumouksellisimmilta
allative vallankumouksellisimmalle vallankumouksellisimmille
essive vallankumouksellisimpana vallankumouksellisimpina
translative vallankumouksellisimmaksi vallankumouksellisimmiksi
instructive vallankumouksellisimmin
abessive vallankumouksellisimmatta vallankumouksellisimmitta
comitative vallankumouksellisimpine