vallitseminen

Finnish

Etymology

vallita +‎ -minen

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈʋɑlːitseminen/, [ˈʋɑ̝lːitˌs̠e̞mine̞n]
• Rhymes: -eminen
• Syllabification^(key): val‧lit‧se‧mi‧nen

Noun

vallitseminen

1. verbal noun of vallita
   1. prevailing, predominating
   2. dominating, administering

Declension

Inflection of vallitseminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		vallitseminen	vallitsemiset
genitive		vallitsemisen	vallitsemisten vallitsemisien
partitive		vallitsemista	vallitsemisia
illative		vallitsemiseen	vallitsemisiin
		singular	plural
nominative		vallitseminen	vallitsemiset
accusative	nom.	vallitseminen	vallitsemiset
	gen.	vallitsemisen
genitive		vallitsemisen	vallitsemisten vallitsemisien
partitive		vallitsemista	vallitsemisia
inessive		vallitsemisessa	vallitsemisissa
elative		vallitsemisesta	vallitsemisista
illative		vallitsemiseen	vallitsemisiin
adessive		vallitsemisella	vallitsemisilla
ablative		vallitsemiselta	vallitsemisilta
allative		vallitsemiselle	vallitsemisille
essive		vallitsemisena	vallitsemisina
translative		vallitsemiseksi	vallitsemisiksi
abessive		vallitsemisetta	vallitsemisitta
instructive		—	vallitsemisin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of vallitseminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative vallitsemiseni vallitsemiseni accusative nom. vallitsemiseni vallitsemiseni gen. vallitsemiseni genitive vallitsemiseni vallitsemisteni vallitsemisieni partitive vallitsemistani vallitsemisiani inessive vallitsemisessani vallitsemisissani elative vallitsemisestani vallitsemisistani illative vallitsemiseeni vallitsemisiini adessive vallitsemisellani vallitsemisillani ablative vallitsemiseltani vallitsemisiltani allative vallitsemiselleni vallitsemisilleni essive vallitsemisenani vallitsemisinani translative vallitsemisekseni vallitsemisikseni abessive vallitsemisettani vallitsemisittani instructive — — comitative — vallitsemisineni second-person singular possessor singular plural nominative vallitsemisesi vallitsemisesi accusative nom. vallitsemisesi vallitsemisesi gen. vallitsemisesi genitive vallitsemisesi vallitsemistesi vallitsemisiesi partitive vallitsemistasi vallitsemisiasi inessive vallitsemisessasi vallitsemisissasi elative vallitsemisestasi vallitsemisistasi illative vallitsemiseesi vallitsemisiisi adessive vallitsemisellasi vallitsemisillasi ablative vallitsemiseltasi vallitsemisiltasi allative vallitsemisellesi vallitsemisillesi essive vallitsemisenasi vallitsemisinasi translative vallitsemiseksesi vallitsemisiksesi abessive vallitsemisettasi vallitsemisittasi instructive — — comitative — vallitsemisinesi first-person plural possessor singular plural nominative vallitsemisemme vallitsemisemme accusative nom. vallitsemisemme vallitsemisemme gen. vallitsemisemme genitive vallitsemisemme vallitsemistemme vallitsemisiemme partitive vallitsemistamme vallitsemisiamme inessive vallitsemisessamme vallitsemisissamme elative vallitsemisestamme vallitsemisistamme illative vallitsemiseemme vallitsemisiimme adessive vallitsemisellamme vallitsemisillamme ablative vallitsemiseltamme vallitsemisiltamme allative vallitsemisellemme vallitsemisillemme essive vallitsemisenamme vallitsemisinamme translative vallitsemiseksemme vallitsemisiksemme abessive vallitsemisettamme vallitsemisittamme instructive — — comitative — vallitsemisinemme second-person plural possessor singular plural nominative vallitsemisenne vallitsemisenne accusative nom. vallitsemisenne vallitsemisenne gen. vallitsemisenne genitive vallitsemisenne vallitsemistenne vallitsemisienne partitive vallitsemistanne vallitsemisianne inessive vallitsemisessanne vallitsemisissanne elative vallitsemisestanne vallitsemisistanne illative vallitsemiseenne vallitsemisiinne adessive vallitsemisellanne vallitsemisillanne ablative vallitsemiseltanne vallitsemisiltanne allative vallitsemisellenne vallitsemisillenne essive vallitsemisenanne vallitsemisinanne translative vallitsemiseksenne vallitsemisiksenne abessive vallitsemisettanne vallitsemisittanne instructive — — comitative — vallitsemisinenne third-person possessor singular plural nominative vallitsemisensa vallitsemisensa accusative nom. vallitsemisensa vallitsemisensa gen. vallitsemisensa genitive vallitsemisensa vallitsemistensa vallitsemisiensa partitive vallitsemistaan vallitsemistansa vallitsemisiaan vallitsemisiansa inessive vallitsemisessaan vallitsemisessansa vallitsemisissaan vallitsemisissansa elative vallitsemisestaan vallitsemisestansa vallitsemisistaan vallitsemisistansa illative vallitsemiseensa vallitsemisiinsa adessive vallitsemisellaan vallitsemisellansa vallitsemisillaan vallitsemisillansa ablative vallitsemiseltaan vallitsemiseltansa vallitsemisiltaan vallitsemisiltansa allative vallitsemiselleen vallitsemisellensa vallitsemisilleen vallitsemisillensa essive vallitsemisenaan vallitsemisenansa vallitsemisinaan vallitsemisinansa translative vallitsemisekseen vallitsemiseksensa vallitsemisikseen vallitsemisiksensa abessive vallitsemisettaan vallitsemisettansa vallitsemisittaan vallitsemisittansa instructive — — comitative — vallitsemisineen vallitsemisinensa