valtoimenaan

Finnish

Etymology

Essive of valtoin with a possessive suffix.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈʋɑltoi̯menɑːn/, [ˈʋɑ̝l̪t̪o̞i̯ˌme̞nɑ̝ːn]
• Rhymes: -enɑːn
• Syllabification^(key): val‧toi‧me‧naan

Adverb

valtoimenaan

1. free, loose, wild, rampant, rampantly

Further reading

• “valtoimenaan”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-04

Anagrams

• omavaltainen