vanhanaikaisin

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Adjective[edit]

vanhanaikaisin

  1. superlative degree of vanhanaikainen

Declension[edit]

Inflection of vanhanaikaisin (Kotus type 36/sisin, mp-mm gradation)
nominative vanhanaikaisin vanhanaikaisimmat
genitive vanhanaikaisimman vanhanaikaisimpien
vanhanaikaisinten
partitive vanhanaikaisinta vanhanaikaisimpia
illative vanhanaikaisimpaan vanhanaikaisimpiin
singular plural
nominative vanhanaikaisin vanhanaikaisimmat
accusative nom. vanhanaikaisin vanhanaikaisimmat
gen. vanhanaikaisimman
genitive vanhanaikaisimman vanhanaikaisimpien
vanhanaikaisinten
vanhanaikaisimpainrare
partitive vanhanaikaisinta vanhanaikaisimpia
inessive vanhanaikaisimmassa vanhanaikaisimmissa
elative vanhanaikaisimmasta vanhanaikaisimmista
illative vanhanaikaisimpaan vanhanaikaisimpiin
adessive vanhanaikaisimmalla vanhanaikaisimmilla
ablative vanhanaikaisimmalta vanhanaikaisimmilta
allative vanhanaikaisimmalle vanhanaikaisimmille
essive vanhanaikaisimpana vanhanaikaisimpina
translative vanhanaikaisimmaksi vanhanaikaisimmiksi
instructive vanhanaikaisimmin
abessive vanhanaikaisimmatta vanhanaikaisimmitta
comitative vanhanaikaisimpine
Possessive forms of vanhanaikaisin (type sisin)
Rare. Only used with substantive adjectives.
possessor singular plural
1st person vanhanaikaisimpani vanhanaikaisimpamme
2nd person vanhanaikaisimpasi vanhanaikaisimpanne
3rd person vanhanaikaisimpansa

Adjective[edit]

vanhanaikaisin

  1. Instructive plural form of vanhanaikainen.