vanhapiika

Finnish

Etymology

vanha (“old”) +‎ piika (“maid”)

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈʋɑnhɑˌpiːkɑ/, [ˈʋɑ̝nhɑ̝ˌpiːkɑ̝]
• Rhymes: -iːkɑ
• Syllabification^(key): van‧ha‧pii‧ka

Noun

vanhapiika

1. A spinster (unmarried woman who is past normal marrying age).

Declension

Inflection of vanhapiika (Kotus type 51/nuoripari)
nominative		vanhapiika	vanhatpiiat
genitive		vanhanpiian	vanhojenpiikojen
partitive		vanhaapiikaa	vanhojapiikoja
illative		vanhaanpiikaan	vanhoihinpiikoihin
		singular	plural
nominative		vanhapiika	vanhatpiiat
accusative	nom.	vanhapiika	vanhatpiiat
	gen.	vanhanpiian
genitive		vanhanpiian	vanhojenpiikojen vanhainpiikojenrare vanhojenpiikainrare vanhainpiikainrare
partitive		vanhaapiikaa	vanhojapiikoja
inessive		vanhassapiiassa	vanhoissapiioissa
elative		vanhastapiiasta	vanhoistapiioista
illative		vanhaanpiikaan	vanhoihinpiikoihin
adessive		vanhallapiialla	vanhoillapiioilla
ablative		vanhaltapiialta	vanhoiltapiioilta
allative		vanhallepiialle	vanhoillepiioille
essive		vanhanapiikana	vanhoinapiikoina
translative		vanhaksipiiaksi	vanhoiksipiioiksi
abessive		vanhattapiiatta	vanhoittapiioitta
instructive		—	vanhoinpiioin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of vanhapiika (Kotus type 51/nuoripari)

first-person singular possessor singular plural nominative vanhapiikani vanhatpiikani accusative nom. vanhapiikani vanhatpiikani gen. vanhanpiikani genitive vanhanpiikani vanhojenpiikojeni vanhainpiikojenirare vanhojenpiikainirare vanhainpiikainirare partitive vanhaapiikaani vanhojapiikojani inessive vanhassapiiassani vanhoissapiioissani elative vanhastapiiastani vanhoistapiioistani illative vanhaanpiikaani vanhoihinpiikoihini adessive vanhallapiiallani vanhoillapiioillani ablative vanhaltapiialtani vanhoiltapiioiltani allative vanhallepiialleni vanhoillepiioilleni essive vanhanapiikanani vanhoinapiikoinani translative vanhaksipiiakseni vanhoiksipiioikseni abessive vanhattapiiattani vanhoittapiioittani instructive — — comitative — vanhoinepiikoineni second-person singular possessor singular plural nominative vanhapiikasi vanhatpiikasi accusative nom. vanhapiikasi vanhatpiikasi gen. vanhanpiikasi genitive vanhanpiikasi vanhojenpiikojesi vanhainpiikojesirare vanhojenpiikaisirare vanhainpiikaisirare partitive vanhaapiikaasi vanhojapiikojasi inessive vanhassapiiassasi vanhoissapiioissasi elative vanhastapiiastasi vanhoistapiioistasi illative vanhaanpiikaasi vanhoihinpiikoihisi adessive vanhallapiiallasi vanhoillapiioillasi ablative vanhaltapiialtasi vanhoiltapiioiltasi allative vanhallepiiallesi vanhoillepiioillesi essive vanhanapiikanasi vanhoinapiikoinasi translative vanhaksipiiaksesi vanhoiksipiioiksesi abessive vanhattapiiattasi vanhoittapiioittasi instructive — — comitative — vanhoinepiikoinesi first-person plural possessor singular plural nominative vanhapiikamme vanhatpiikamme accusative nom. vanhapiikamme vanhatpiikamme gen. vanhanpiikamme genitive vanhanpiikamme vanhojenpiikojemme vanhainpiikojemmerare vanhojenpiikaimmerare vanhainpiikaimmerare partitive vanhaapiikaamme vanhojapiikojamme inessive vanhassapiiassamme vanhoissapiioissamme elative vanhastapiiastamme vanhoistapiioistamme illative vanhaanpiikaamme vanhoihinpiikoihimme adessive vanhallapiiallamme vanhoillapiioillamme ablative vanhaltapiialtamme vanhoiltapiioiltamme allative vanhallepiiallemme vanhoillepiioillemme essive vanhanapiikanamme vanhoinapiikoinamme translative vanhaksipiiaksemme vanhoiksipiioiksemme abessive vanhattapiiattamme vanhoittapiioittamme instructive — — comitative — vanhoinepiikoinemme second-person plural possessor singular plural nominative vanhapiikanne vanhatpiikanne accusative nom. vanhapiikanne vanhatpiikanne gen. vanhanpiikanne genitive vanhanpiikanne vanhojenpiikojenne vanhainpiikojennerare vanhojenpiikainnerare vanhainpiikainnerare partitive vanhaapiikaanne vanhojapiikojanne inessive vanhassapiiassanne vanhoissapiioissanne elative vanhastapiiastanne vanhoistapiioistanne illative vanhaanpiikaanne vanhoihinpiikoihinne adessive vanhallapiiallanne vanhoillapiioillanne ablative vanhaltapiialtanne vanhoiltapiioiltanne allative vanhallepiiallenne vanhoillepiioillenne essive vanhanapiikananne vanhoinapiikoinanne translative vanhaksipiiaksenne vanhoiksipiioiksenne abessive vanhattapiiattanne vanhoittapiioittanne instructive — — comitative — vanhoinepiikoinenne third-person possessor singular plural nominative vanhapiikansa vanhatpiikansa accusative nom. vanhapiikansa vanhatpiikansa gen. vanhanpiikansa genitive vanhanpiikansa vanhojenpiikojensa vanhainpiikojensarare vanhojenpiikainsarare vanhainpiikainsarare partitive vanhaapiikaansa vanhojapiikojaan vanhojapiikojansa inessive vanhassapiiassaan vanhassapiiassansa vanhoissapiioissaan vanhoissapiioissansa elative vanhastapiiastaan vanhastapiiastansa vanhoistapiioistaan vanhoistapiioistansa illative vanhaanpiikaansa vanhoihinpiikoihinsa adessive vanhallapiiallaan vanhallapiiallansa vanhoillapiioillaan vanhoillapiioillansa ablative vanhaltapiialtaan vanhaltapiialtansa vanhoiltapiioiltaan vanhoiltapiioiltansa allative vanhallepiialleen vanhallepiiallensa vanhoillepiioilleen vanhoillepiioillensa essive vanhanapiikanaan vanhanapiikanansa vanhoinapiikoinaan vanhoinapiikoinansa translative vanhaksipiiakseen vanhaksipiiaksensa vanhoiksipiioikseen vanhoiksipiioiksensa abessive vanhattapiiattaan vanhattapiiattansa vanhoittapiioittaan vanhoittapiioittansa instructive — — comitative — vanhoinepiikoineen vanhoinepiikoinensa

Derived terms

compounds

• vanhanpiianvero

 

See also

• vanhapoika

Further reading

• “vanhapiika”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-04